comments 8

Villa du Square, Paris 16





Marraskuu on marraskuu Pariisissakin. Sadepisarat purottelevat pienten lihakauppojen, juustokauppojen ja leipomoiden oviaukkojen päälle viritettyjen markiisien yli ja pomppivat alas pingottuneiden sateenvarjojen pinnalta. Jalkakäytäviä täplittävät kuolleet lehdet.

Pariisin 16. kaupunginosa on kuin lapsuuteni Eira, tai Töölö. Tunnelma on rauhallisuudessaan kylämäinen. Näin sateella näillä kaduilla tuoksuu rahan lisäksi vain märältä villalta, kun varakas väki kiiruhtaa huolellisesti puettujen remmikenkä-lastensa kanssa ostoksille halliin tai välipalalle kahvilan terassin lämpölamppujen alle. Herkkukaupatkin ovat kuin taidenäyttelyitä; mansikat suloisissa vasuissa, ulos asti tulvivaa paahdettujen kastanjoiden tuoksua, sotilaallisissa riveissä parhaita viinietikoita. Bistrojen ikkunoissa on pitsiverhot. Hinnoissa on pieni Passy-lisä, nurisee Pigallella asuva ystävämme. Matkailijoita täällä ei juurikaan näy.

Paitsi me, meidän majatalomme sijaitsee juuri täällä.

Villa du Square on kivitalo hiljaisen Rue Raffetin varrella. Takapihalla on kaunis, nyt syksyn väreissä loistava yksityinen puutarha erilaisine istuinryhmineen ja vieressä Corbusierin piirtämä Maison La Roche. Isäntämme monsieur Gicqueau ja hänen kolme kaunista tytärtään pyörittävät vain viiden huoneen majoitusliikettään ja asuvat itse talossa myös. Näemme kerrosten välisestä ikkunasta heidän salonkiinsa, joka on täynnä taidetta, ja heidän keittiönsä (mahtava vihreä seinä!) on aamiaishuoneen yhteydessä. Joka aamu kymmenen minuuttia ennen aamiaisajan alkamista puutarhan portti vingahtaa hilpeästi ja joku perheestä tai heidän apulaisistaan kipaisee hakemaan tuoreet patongit, croissantit ja suklaapullat yhteiseen pöytään. Kahvi on vahvaa ja hyvää ja lämmintä maitoa tarjoillaan pienissä kannuissa. Saamme pienen välähdyksen siitä millaista olisi elää pariisilaisen porvarisperheen elämää Bois de Boulognen laidalla.

Me olemme tuhlanneet ison siivun matkabudjetistamme talon parhaaseen huoneeseen, josta on oma uloskäynti puutarhaan. Keväällä kipittäisimme maitokahville pergolaan jasmiinipuiden tuoksuun, nyt nautimme jo siitä että oven saa auki ja hapen virtaamaan. Ruinart-pullo kainalossa saapuvat vieraat voi polleasti ohjata savukkeelle meidän omille rappusillemme. Huone on suuri ja korkea, kylpyhuonekin valtava. Kirjoja on joka puolella, jopa kylpyammeen vieressä on kirjahylly. Rakastun siroon piironkiin ja sen ruskeanharmaaseen marmorikanteen. Kaikki näyttää kauniilta sen päällä: rypistynyt kartta, korvakorut, pullonkorkki. Huone on ihanin hotellihuone eläessäni ja minä sentään olen muutamankin nähnyt.

Myös yleiset tilat ovat yksityiskohtia täynnä. Seinillä riippuvissa 1700-luvun maalauksissa on sukulaisia, isoisoisoäitejä ja -isiä. Suurin osa huonekaluista on perintökalleuksia. Taidekirjat valtaavat sohvaryhmän ja flyygelinpäällisen, seinillä kiipeilee mustavalkoisia valokuvia heistä, joita ei enää ole. Parkkonen ihastuu kuperiin peileihin, sellaisen mekin haluamme!

Majapaikkamme sijaitsee metroreitin 9 varrella (lähin asema on Jasmin). Pääsemme kätevästi tällä Pariisin pisimmällä linjalla Seinen oikeaa laitaa itään, ihan erilaiseen maailmaan, Bellevilleen, josta pidän myös kovasti.

Meille 16.kaupunginosa sopi täydellisesti, se on kuin tehty päiväunien nukkumiseen, pitkiin lounaisiin ja kiireettömiin  aamu- ja iltakävelyihin.

***

Paris 16, nähtävää:

Parc des Princes– jalkapalloareena, Paris St Germainin kotistadion. (Ja muutama muukin stadion sijaitsee täällä, mutta näin Ranskan jalkapallojoukkueen valmentajan näkökulmasta ei niin kiinnostavia.)

Bois de Boulogne. (Metrolinjan 9 molemmissa päissä on hauskasti kaksi Pariisin suurinta puistoa, Bois de Boulogne ja Bois de Vincennes.)

Trocadéron puisto ja näkymä Eiffel-tornille

Fondation Louis Vuitton

Palais de Tokyo. Huomio, kirjakauppaan, joka on taivas, pääsee jonon ohi! 

Maison de Balzac, josta olenkin kirjoittanut aiemmin. Museo on tällä hetkellä suljettu korjaustöiden vuoksi. 

Fondation Le Corbusier, useampi kohde

Musée Marmottan Monet (ja paljon muita pieniä museoita)

***

Myös tämän matkan kolme lempiravintolaani sattuivat sijaitsemaan tällä kertaa 16.kaupunginosassa, niistä lisää pian!

8 Comments

  1. Maaja says

    Kiitos Pariisista ! Keväällä yksi naisystävä täyttää 50 ja on suunnitellut viettää juhlat parhaiden naisystävien kesken Ranskassa, Pariisin lähellä jossain. Yritän päästä mukaan. Yritän -sana on sen vuoksi, että en vielä ole ilmoittatunut mukaan. Miehelläni suht vakava leikkaus tämän kuun lopussa enkä raaski vielä kertoa asiasta. Kun kaikki laantuu ja loppuu hyvin, niin olen mukana.
    PS Printtaan tämän jo valmiiksi.

    • Anna says

      Voi, tervehdys miehellesi, kaikkea hyvää sinne! Toivottavasti pääset Pariisiin!

  2. Senja Ilona says

    Vaikka olen sielultani luultavasti pariisitar tai ainakin sielukkaasti kulunut antiikkikaappi, ensimmäinen kohtaaminen Pariisin kanssa on vasta ensi keväänä. Hyvää harjoittelua lukea sinun matkapalasia. Tiukan paikan tullen Pariisin kaduilla voin sitten tiukan paikan tullen ajatella: ”Mitä Anna tekisi?”

    • Anna says

      Pariisi keväällä, täydellistä <3
      Yksi "mitä Anna tekisi"-vinkki: kysyn AINA kaikilta ravintolavinkkejä, museon lippukassoilta, kaupanmyyjiltä, taksikuskeilta... Toimii!

  3. Sanna says

    WAU… Vaikka oma Ranskan koti suht skandinaavinen muutamalla ranskalaisella antiikki mööbelillä maustettuna niin tämä kyllä kolahti. En ihmettele sitten yhtään että tykästyit.
    Sanna

    • Anna says

      Minäkin, melkein. Pimeys tulee sielläkin kyllä yllättävän aikaisin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.