comments 2

Vihdoin se poksahti!

Tuo tuossa on Mathuselah. Ei, ei tuo mustapaitainen, vaan tuo valkokauluksinen, eli kuuden litran samppanjapullo. Onneksi meillä on tosi, tosi paljon ystäviä! Kiltisti jättiläinen istui jäätynnyrissä uuden vuoden aattoillan ja satoi sieltä huurtuviin laseihin kauniin kultaisena ja kuplivana. Pullo on saatu lahjaksi jo monta vuotta sitten, mutta jalo juomahan vain paranee vanhetessaan. Näin ison kaverin tarjoaminen onnistuu parhaiten juuri talvisaikaan, kun jäähdyttelyn voi hoitaa ulkona. Olisi siinä ollut ihmettelemistä satunnaiselle kulkijalle, jos olisi takaovellemme aikaisemmin eksynyt…

Sen sijaan katkarapujen pitää olla tuoreita ja vasta käsin kuorittuja, sanoo Ville, ja toi pöytään kulhollisen kauniin lihaisia rapuja. Maustoimme ne illan teeman mukaan limemehulla, chilillä ja korianterilla, ja hotkimme sinapinsiemenmajoneesin kanssa alkupaloiksi. Pääruokana oli isompiin juhliin oikein hyvin sopiva Bo Ssäm lisukkeineen. Ihmisiä tuli ja meni, mutta possu pysyi, ja riitti, vielä seuraavan päivän kakkoskemuihinkin.

Kaikki aikuiset ystävämme ovat hirmuisen hauskoja ja kivoja, mutta illan tyylipisteet silti sille pienelle keijukaiselle, joka seikkaili jalkojemme välistä hiukan liian isot kiiltonahkakengät väärissä jaloissa huolettomana ja hilpeänä. Minä haluan olla hän vuonna 2014! Hänestä otan mallia! (Paitsi että ehkä ihan oikean kokoiset kengät, ja ehkä ihan oikeissa jaloissa, mutta siis se huolettomuus ja hilpeys 🙂 )

Puolilta öin hipsimme rantaan rakettien alle ja musta meri kohisi vaahdoten hiekalle kuin Karibian yössä. Kello yhdeltä kaikki olivat jo päät tyynyissä, kauempaa tulleet viehättävässä Hotelli Villa Maijassa. Tuntui tärkeältä herätä virkeänä uuteen vuoteen.

Samppanjapullot on todellakin nimetty koon mukaan, lue lisää vaikka täältä.

2 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.