comments 6

Tapahtui kahtena päivänä ja yhtenä yönä

 

Tässä kuvasikermässäni ei nyt varmaankaan vaikuta olevan järjen häivää. Älkää turhautuko siskot, minulla on selitys.

Kaikki alkoi eilisestä siivouspäivästä. Luuttusin vimmalla yläkertaan johtavaa portaikkoamme, kun huomasin yhtäkkiä olevani pukeutunut kullanväriseen silkkitunikaan ja paljettikenkiin (kenkä kuin kenkä, kunhan se on musta ja ballerina). Olin niin lumoutunut siivousasustani, että halusin ottaa teille siitä kuvan. Ja otinkin. Mutta voih! Uusi, hieno puhelimeni siirsi kuvat konelle, mutta siihen yhteistyö sitten loppuikin. Kuvia ei jotenkin voi käyttää!

Viis kultaisesta silkkitunikasta, mutta kun minulla lymyilee täällä teille sellainen jymy-yllätys, että tupsahdatte pyrstöillenne (liittyy sisustukseen, liittyy lehtiin…), mutta SITÄKÄÄN en siis voi jakaa kanssanne! Ja Herra Kameraa senkuin juoksee pää kolmantena jalkana keikalta toiselle ja häivähtää vain mustan, kiharan päänsä kanssa ovenraossa epäinhimillisiin aikoihin. Missä on kamera kun sitä tarvittaisiin!

No siis: Minun oli välttämättä käytävä siivouksen kunniaksi kuuluisat lehtipinoni läpi ja karsin kovalla kädellä poismeneviä kiiltäviä julkaisuja pinoiksi ulko-oven viereen.

Puolen yön aikaan heräsin (ei kannattaisi lukea Markus Nummen Karkkipäivää yötä vasten…), ja hiivin ovelle nykäisemään pari valioyksilöä sittenkin takaisin. Loppuyön tutkin Pariisin metrokarttaa ja yhdistelin asemia vuokrattaviin asuntoihin. Tästä lisää myöhemmin. Asteroidihavaintoja en tehnyt.

Aamulla soitin ystävättärelle ja rukoilin häntä hakemaan lehtiä pois, ennenkuin kiikuttaisin ne kaikki taas vanhoille paikoilleen odottamaan kuolemaani ja hämmentävää perinnönjakoa. Ja tietysti halusin hänelle myös näyttää sen-mikä-on-jännittävää, koska tärisin innosta jakaa se jonkun kanssa.

Muistanette vielä maanantain futuristittaren vierailun? Keskiviikon ystävätär on ah niin älykäs, tutkija, maailmankansalainen ja vieläpä OSAA PITÄÄ VIHERKASVIT HENGISSÄ. Keskustelimme puhki niin finanssikriisit, Tunisian vaalituloksen, Algerian historian ja amerikkalaisen Voguen. Hänen kanssaan keskusteleminen on kuin pieni performanssi, sillä hänen äidinkielensä ei ole suomi ja hänellä on loistava kyky luoda uusia tapoja sanoa asioita. Haluaisin kirjoittaa ne kaikki ylös ja ripustaa helminauhaan. Vierailun päätteeksi sain häneltä lainaksi kirjan “The Girl with Red Hair“.

Aurinko paistaa edelleen, ja olin siitä aamulla hieman hapan. Niin tarkasti kun luulin edellisenä päivänä siivonneeni (kullanvärisessä silkkitunikassani), niin viisto, matala ja lasinkirkas valo paljasti pölyiset lampunvarjostimet, taulunkehykset, kuivuneet hortensiat ja keittokirjapinot… Mutta toisaalta, liika siisteys… ei sekään ole ihan normaalia.

6 Comments

  1. Kaipaankin juuri pyrstölleni tupsahtamista. Voi milloin se tapahtuu, milloin?

    Muutenkin tuo naisen elämä kuulostaa juuri niin loogisen epäloogiselta, että voisi tapahtua meilläkin. Paitsi, että minä en siivoa kultaisessa silkkitunikassa, enkä paljon muutenkaan, sillä KIITOS Turkille, täällä voi tavallinen kuolevainenkin hankkia siivoojan arjen kaaosta helpottamaan. Se autuas siivooja päivä on edessämme taas huomenna.

    Niin ja kaikki ylimääräiset lehdet voi postittaa tietenkin tänne, jossa joku ottaisi ne iloisena vaivoikseen:). Sääli, että postittamisesta pitää maksaa…

  2. Lammas: Pysythän kuulolla!

    Mine: Viimeistään viikoloppuna, kun saan napattua Herra Kameran takinliepeestä kiinni ja kuvaamaan.

    Ette uskokaan kuinka kurjuudessa olen kun en saa kännykästä siirrettyjä kuvia toimimaan. Mikä ihme siinä voi olla?? Kun avaan kuvatiedoston, se alkaa räiskiä ikkunaa ikkunan päälle ja hokee ettei kuvaa voida tallentaa,koska "kuvatiedoston ominaisuuksissa on virhe"? Onko langoilla ketään teknisesti lahjakasta??

    Ja Mine, kyllä minä voisin sinulle parit lehdet laittaa tulemaan, se olisi hauskaa! Laita vain osoitteesi (sinulla taisi olla s-postini?) ja kerro haluatko sisustus- vai naistenlehtiosastoa, niin pistän tulemaan. Sinä voit sitten joskus postittaa minulle jonkun paikallisen lehden, se olisi jännittävää ja kiehtovaa!

  3. hihiii ;DD
    kuulosti niin hauskalle tuo sinun siivousasusi että olisi ihan ehdottomasti tarvinnut kuvan!

    ja koska olen edelleen täysin ihastunut teidän kotiinne (katselen teidän kotia joka päivä maalaisunelmasta) en malttaisi odottaa yllätystä!!!

  4. Kirjatoukka: Kiinni veti. Tänään olikin kauppapäivä, joten ostin jo muutaman täkäläisen lehden varastoon. Meillä on vieraita Suomesta, joten koitan käyttää hänen hyväntahtoisuuttaan hyväkseen ja pyytää postittamaan Suomesta:). Palailen s-postilla. Niin ja tällä linjalla ei ole ketään teknisesti lahjakasta. Todellakaan.

  5. Miikku: Näithän lisäkuvat täällä blogin puolella? En meinannut tunnistaa omaa kotiani lehden kuvista. Näytti niin tyhjältä 🙂 Ja jos katsotte perhepotrettia, muistanette, että kamera lihottaa 20 kg. Ei tosin meidän perheestä muita kuin minua…
    Kohta lisää kuvia, mainitsemani yllätyksen lisäksi on tulossa TOINENKIN!

    Mine: Mahtavaa! Vaihdetaan osoitteita s-postitse!

    Täytyy jatkaa teknologisesti lahjakkaan lukijan etsimistä 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.