Valitse sivu

Ja sitten me ulkoilimme, tarkistimme tilukset pitkällä jääkävelyllä, söimme riimihärkää välipalaksi, ja saunoimme lempeissä löylyissä. En joutunut avantoon, vaan pääsin lämpimään paljuun, tähtitaivaan alle, niskahiukset jääkukkasilla.

Iltamyöhään pöytään kannettiin keko höyryäviä blinejä kaikkine mahdollisine tykötarpeineen, ja me nuoleskelimme siian mätiä suupielistämme ja kastelimme suolakurkkuja hunajaan, kunnes ilta taittui jo yöksi. Ennenkuin nukahdin nojatuoliin, muistan tämän: lumoavan “Hiihtomajan” isäntä soittaa meille levyjä, sitruunamarenkikakusta jää vain murusia muistoksi, syliini olen kahminut kaikki ihanat Mountain Interiors-kirjat. Männyt hyräilevät korvan juuressa.

Aamulla saunomme taas, ja syömme kaksi aamupalaa; ensin ranskalaisen aamiaisen kaksistamme, me aikaiset linnut, ja sitten vielä englantilaisen aamiaisen hitaasti heräilevien ystäviemme kanssa. Heitämme hyvästit, ja kysymme jälkeenpäin: jos lupaamme valvoa pidempään, saammeko tulla toisekin? Levykoulu jäi nimittäin kesken.

Kiitos T & T!