All posts tagged: Tästä innostuin tänään

Tästä innostuin tänään #6

Published by Anna

Se, etten ole kirjoittanut, ei tarkoita, etten olisi innostunut. Viikonloppuna esimerkiksi joukkoinnostuimme ystävien kanssa Cádizista aivan valtavasti, en ollut tiennytkään että niin paljon voi ihminen Cádizia rakastaa käymättä siellä koskaan. Mutta on tässä ollut muitakin himoja: Odotan innolla (kuin kuuta nousevaa) yhden muoti-idolini (ja miksei kauneusidolinikin) Isabel Marantin meikkisarja-yhteistyötä L’Oréalin kanssa. Sarja lanseerataan 19.9. eli ihan pian. Isabel ei minusta kyllä itse juurikaan meikkaa, mutta sillä tyylisilmällä siunattu ihminen osaa kyllä varmasti valita tuotteet ja sävyt meille muille, ja vaikkei osaisikaan, ostaisin silti. Koska Isabel. Kokoelmasta lisää mm. täällä. Roikuttaisiko Maison Balzacin La Plage-tuoksukynttilä kesää mielessä vielä silloin kun ensimmäinen räntä on kastellut kengät, kylmyys sormeillut kurkkua kauluksen alta ja valoa riittää enää nippa nappa muutamaksi tunniksi päivässä? Voisihan sitä koittaa. Ihan mitä vain voisi koittaa. Jo pakkaus ilahduttaisi. Hopeanvärinen oversize-takki on Kappahlin. Miksi sivuilla lukee, että saatavilla vain myymälöistä, miksi, miksi? Ja sitten kun lähetän sukulaiset Kappahlin myymälöihin, joissa kukaan ei tietääkseni ole käynyt vuosiin, niin myymälästä sanotaan, että ei löydy vielä. EDIT: Ja arvatkaa mitä, nyt kun rupesin tätä kirjoittamaan ja takkiin linkkaamaan, niin …

Tästä innostuin tänään #5

Published by Anna

Mulla on hyvin vahva mä haluun kausi meneillään. Onko tauti tuttu? Haluaisin kaikkea, ja paljon. Osasyy lienee pian valmistuvassa vierastalon yläkerrassa. Samaan aikaan kun kohkaan sen sisustamisesta, tunnen pientä mustasukkaisuutta oman tiilirotiskoni puolesta, joka sekin kaipaisi kohennusta. Selaan maanisesti Pinterestiä ja huomaan, että olen pian ihan sekaisin siitä, mistä itse pidän versus mistä minun juuri nyt halutaan pitävän. Sisustuskuumeen lisäksi minut on vallannut aivan uusi kuume. Autokuume. En ole aikaisemmin ollut erityisen kiinnostunut autoista. Kaikki käy, siis kunhan menopeli on musta ja ranskalainen. Mutta nyt jokainen solu ruumiissani kiljuu Citroën Méharin nimeä. Miten täydellinen auto Hangon kesään se olisikaan! (Tietoja, joita ilman et voi elää: kun olin pieni, meidän perheellämme oli aina kuplavolkkari. Tappelimme kuplan takapenkillä veljeni kanssa niin villisti ja luovasti, että meidän väliimme piti aina laittaa jotain muuriksi. Kuten esimerkiksi valtava pehmonalle, jonka nimi oli Makkonen, KOPin pääjohtajan mukaan.) Mutta pitkiä matkoja Méharilla ei ajeta. Sanotaan nyt esimerkiksi Calais, se on jo kyllä ihan liian kaukana. Jos remonttihommista jää mitään käteen, haaveilemme kesämatkasta (haaveilemme AINA jostain matkasta), kenties road tripistä. Jos ajaisi auton …

Tästä innostuin tänään #4

Published by Anna

Joskus on semmoinen olo, ettei edes uskalla avata juuri ostamaansa kiiltäväkantista lehteä, koska tietää innostuvansa taas niin hirveästi, että päässä alkaa surista, ellei jopa savuttaa. Nyt on vähän semmoinen vaihe meneillään. Olen liekeissä niin monesta asiasta, etten tahdo saada pidettyä inspiraatioideni  villisti riuhtovaa ilmapallorypästä käsissäni. Kun kaikki kiinnostaa! 1. Les Roches Rouges. Taas yksi uusi unelmahotelli, jossa joskus vielä yövyn. Yllätys, yllätys, se sijaitsee Ranskan Rivieralla. Nyt kun yritämme saada vierastalon yläkertaa valmiiksi, katson taas entistäkin lumoutuneempana miten jotkut osaa. Hotelli on tyylikäs, mutta rento, hienostunut, olematta koppava. Värit, materiaalit, taide ja kevyt timjamin tuoksu luovat kuplan, jossa aika takuulla hetkeksi pysähtyy. Voguen artikkeli kuvineen hotellista luettavissa (en francais) täällä. 2. & 3. Bukowskin kevään Modern Art + Design vasarahuutokaupassa isketään nuijaa pöytään mm. Picasson keramiikasta. Aikamoista! Katalogiin pääset tutustumaan täällä. 4. Blossom – Luovaa kukkien sidontaa. Tiedän, että minusta elää ulkomaailmassa kuvitelma jonkunasteisena kätevänä emäntänä. Ei pidä paikkaansa. Olen aivan hälläväliä-tyyppiä mitä tulee suurimpaan osaa kotitaloustöistä. Suurin osa onnistumisistani on silkkaa sattumaa. Olen esimerkiksi aivan surkea mitä tulee kukkien ja kasvien käsittelyyn sisällä tai ulkona. …

Tästä innostuin tänään #3

Published by Anna

Vierastalon yläkerran remontti edistyy. Ostettu: vanha pariisilainen bistropöytä. Puuttuu: seinät, katto ja lattia. Kuten meillä usein, asiat etenevät arvaamattomasti ja ulkopuolisten silmin varmasti myös hieman holtittomasti. Keskiviikkoaamuna kello 8 laitoin ystävälleni viestin, että olen allapäin, mikään ei onnistu ja aiomme luovuttaa tai vähintään lykätä. Kello kymmeneltä vintillä oli kolme miestä hommissa, pihaan ajettiin raakalautakuormaa ja meidän piti ilmoittaa sähkömiehelle lampunpaikat. Samaan aikaan osuu tietenkin omien töiden kevätsuma, meillä molemmilla. Yöunet jäävät muutamiin tunteihin, mutta innostus uudesta pitää ainakin vielä mielen virkeänä. Jos olisimme tienneet, että remontoimme nyt yläkertaa, emme ehkä olisi varanneet matkaa Ranskaan juuri tähän kohtaan. Näen itseni istumassa La Croisetten kuuluisilla sinisillä tuoleilla  huutelemassa luuriin mielikuvituksellisia ohjeita lattiamaalin värisävystä. No, se on vain maallista, sanoisi Katto-Kassinenkin, lempifilosofini. On taas viikkokatsauksen-joka-ei-ilmesty-viikottain aika. Isosta kuvasta kellotaulun mukaisesti oikealle. 1. Croisetten tuoleista tuli mieleen, että on olemassa – niiden sinisten metallilegendojen lisäksi- kuuluisasta rantabulevardista nimensä saanut metalli- ja rottinkirunkoinen Honoré Decon Croisette-tuoli, pulleilla samettityynyillä ja tosi herkullisissa väreissä. Oispa fyrkkaa. 2. Dokkari, jota en malta odottaa: That Summer esittelee jemmassa ollutta kuvamateriaalia kesältä 1972. Yksi kaikkien aikojen …

Tästä innostuin tänään #2

Published by Anna

Lupailin viikottaisia innostumislistoja, mutta aikaa on vierähtänyt hävyttömästi enemmän. Emme silti lannistu, vaan jatkamme ihan pokkana. 1. Arkkitehti Luis Barraganin Casa Barragan Mexico Cityssä oli listoillamme, kunnes kaikkinainen häslinki sen sieltä reissun päällä pudotti. Harmittaa vieläkin vietävästi. Tosin vielä enemmän harmittaa kun matkan jälkeen huomasin toisen Barraganin piirtämän kohteen, jossa voi myös (erikseen sopimalla) vierailla. Casa Pedregal on täydellinen, lattiasta kattoon pinkiksi kaakeloitua keittiötä myöten! 2. ja 3. Me sujahdamme usein Helsingissä ollessamme lounastamaan Brondaan. Se on niin kaunis! Ruokakin toki maistuu. Kannattaa mennä vähän kiireisimmän lounasajan jälkeen ja unohtua espresson ääreen, katselemaan kun kokit hellästi kiillottavat työtasojaan ruuhkan jälkeen. Brondasta olen kirjoittanut enemmän mm. täällä. 4. Ranskalainen sarja Dix pour cent (Call my agents!) löytyy nyt Netflixistä. Sarja kertoo elokuvatähtien agentuurista ja hauskan siitä tekee joka jaksossa omana (liioiteltuna) itsenään esiintyvä vaihtuva ranskalaisnäyttelijä. Myös vakkarikaarti on varsin charmanttia, vaikkakin sekopäistä. Sarjaan on helpompi hurahtaa, jos ranskalaiset starat ovat yhtään ennestään tuttuja. Hangossahan siitä pitää huolen Hangon kirjasto, jossa lehtihyllyistä löytyy legendaarinen Paris Match! 5. Auringonpaiste ja lisääntyvä valo saavat paukkupakkasista huolimatta uskomaan, että kyllä …

Tästä innostuin tänään #1

Published by Anna

Piiskatakseni itseäni eteenpäin jäätävästä kirjoituskammosta huolimatta, keksin aloittaa viikottaisten inspiraatiolistojen keräämisen. Aloittaminen on ehkä huono sana, toki olen viljellyt innostuksiani täällä aina ennenkin, mutta jos nyt jotenkin systemaattisemmin. Koosteissa voisi olla ja onkin juttuja, joihin käyn kuumana juuri nyt, tai jotka jostain muusta syystä aiheuttavat positiivista sydämentykytystä. Olisi tietysti toivottavaa, että lukijakin löytäisi sarjasta vinkkejä oman elämänsä sulostuttamiseen. Kuten kaikki ideani tällä hetkellä, myös tämä tuntuu typerältä ja totaalisen epäkiinnostavalta, mutta aion tehdä sen silti. Aloitetaan. Meksikossa eniten pyörryttävää ostohimoa aiheuttivat värikkäät astiat ja kaikenlaiset muut keraamiset hässäkät. Mitä isompi ruukku tai laakeampi vati, sitä kiihkeämmin sitä halusin. 12 hengen astiaston tai laattalaatikollisen raahaaminen Suomeen oli tietysti mahdottomuus. Ihan pienen pienet barro negro (mustaa savea) kipposet saimme tuotua Oaxacasta, siinä kaikki. Onneksi on Punavuoren Moko. Ostin lämmittelymielessä ensi alkuun pienen vihreäpilkullisen kulhon, mutta haaveilen tuosta maalinroiskeesta myös ruokalautasissa. Sellaisiakin sieltä nimittäin löytyisi. Vaan kuka ne tiskaisi käsin… Kullanväriset korvakorut ovat Kappahlista, ne saavat joka toisen vastaantulijan, tarjoilijan tai muuten vaan lähelläni liikehtivän puhkeamaan spontaaneihin kehuihin. Itsekin bongasin ne hirveissä jet lag-tiloissa tyttärien ystävän korvista, Helsingin lentokentällä! …