tammi 11, 2019
Kuva ei ole hääppöinen, mutta ilta oli. Kokkasin pitkästä aikaa korealaista!
Rakastan kun pöytä on täynnä erilaista kippoa ja kuppia, ja aivan erityisesti rakastan jos suurin osa niistä on erilaisia vihanneksia. Kipot ja kupit on ihaninta jakaa vanhojen ystävien kanssa, pitkästä aikaa kohdatessa.
Minun vahvuuteni ovat vahvasti välimerellisessä keittiössä ja korealaisen ja muutenkin aasialaisen ruoan kanssa on vielä paljon opettelemista. Ei tule lonkalta, ei. Joudun seuraamaan silmä kovana reseptejä, yritän ymmärtää erilaisten mausteiden ja maustekastikkeiden eroja ja koitan pistellä vain ihan vähän omiani. Tuntuma tulee tekiessä, toisto tekee mestarin.
Ohjeet (joita siis MELKEIN noudatin) löysin kaupoissa jaettavasta Sempion reseptivihkosesta ja suurin osa maustekastikkeista ja – tahnoista oli juurikin Sempiota. Maahantuojan Finefoodsin sivuilta löytyy paljon lisää ruokaohjeita.
Korealaiset siivet ja majoneesidippi
Sekoita marinadi korealaisesta marinadikastikkeesta, Gochujang-chilitahnasta ja hunajasta (minulla oli inkiväärihunajaa). Sotke kanaset kauttaaltaan ja anna maustua ainakin pari tuntia.
Nosta siivet marinadeineen päivineen öljyttyyn uunivuokaan ja paista kypsiksi juuri ennen syömistä välillä käännellen, lopuksi nappaa vielä pintaan napakampaa väriä grillivastuksen alla. Ripottele päälle purjorenkaita ja tarjoa kuumina ja tahmeina.
Sekoita majoneesista, chilitahnasta ja hunajasta siiville dippikastike. Siivet TODELLAKIN saa syödä käsin!
Bulgogia saalaattikääreissä erilaisilla lisukkeilla
Bulgogi tarkoittaa kirjaimellisesti tulta ja lihaa, yleensä ohuina siivuina grillattua nautaa. Ostin muutaman sisäfileepihvin ja marinoida paukautin ne valmiissa Bulgogi-marinadikastikkeessa. (Marinadi ei olisi vaikea tehdä itse, mutta tällä kertaa näin.) Kun kaikki muu oli valmista, pöytä katettu ja vieraat alkumaljojen kahvoissa kiinni, pistin taitavimman lihankäsittelijän siivuttamaan pihvit ohuiksi ja paistoimme siivut sekunneissa kuumalla valurautapannulla suoraan tarjolle. Koristele vati seesaminsiemenillä, kevätsipulilla ja chilirinkuloilla.
Lisukkeeksi salaatinlehtiä (valitse sen kokoisia, että ne voi halutessaan täyttää bulgogilla ja tykötarpeilla sekä kääräistä rullalle), retiisiviipaleita, ituja, kevätsipulia, seesamiöljyssä taltutettuja valkosipulilastuja, paahdettuja seesaminsiemeniä, chilirinkuloita ja chilitahnaa. Minulla ei ollut kimchiä, mutta hapankaalia oli, se sai toimia stunttina. (Harmittaa, etten älynnyt sekoittaa gochujang-chilitahnaa valmiiseen hapankaaliin, lopputulos olisi saattanut olla hyvinkin autenttisen oloinen. Tai ainakin tarpeeksi autenttisen oloinen tullakseen nautituksi tavallisessa hankolaisessa keittiössä, tavallisena torstai-iltana!)
Riisiviinietikka-kurkut chilillä ja seesaminsiemenillä
Leikkaa kokonainen kurkku pitkittäin puoliksi ja kaavi pikkulusikalla siemenet pois. Leikkaa kurkku ohuiksi, kuunsirpin mallisiksi viipaleiksi ja nosta kulhoon. Roiski päälle riisiviinietikkaa, hiukan sokeria ja suolaa, ja mausta chiliviipaleilla. Anna tekeytyä tovi kylmässä ennen ruokailua. Koristele seesaminsiemenillä juuri ennen tarjoilua.
Jälkiruoaksi meillä oli mangosorbettia ja aterialla tarjotuksi viiniksi valikoitui vanha kunnon Kungfu Girl.
touko 16, 2018
Lämpöaalto on tehnyt tästä toukokuun puolivälistä unenomaisen. Vaikka täällä aavan meren rannalla eivät puut olekaan puhjenneet lehteen samaa tahtia eikä sisämaan lämpötilohin ylletty, niin takapihalla tiiliseinän suojassa on olo ollut kuin Kreikassa konsanaan. Kesä on selvästi alkanut muutenkin. Viime viikonloppuna (pitkänä sellaisena, kiitos helatorstain) meidän pihapöytämme ympärillä piipahti ainakin 40 ihmistä.
Olin maanantana Turussa ja löysin Granitista reseptin, josta saattaa hyvinkin muodostua kesän yllätysvieras-salaatti. Osan aineksista kun voi pitää aina valmiina kuivakaapissa ja pakastimessa, ja sitten vaan sen hetken tuoreudet lisäksi. Salaatista saa muokattua helposti oman suun mukaisen ja ruokaisuutta lisättyä grillaamalla jotain lämmintä kylkeen. Varioin ihan pikkuisen alkuperäistä reseptiä, jonka saa siis korttina Granitista. Kas näin.
Hellepäivän kesäsalaatti
Huuhtele puolisen kiloa varhaisporkkanoita (ei tarvitse kuoria) ja leikkaa pitkittäin puoliksi.
Napsauttele nipullinen vihreää parsaa syöntikuntoon, eli puisevat tyvet pois. Huuhtele hyvin ja leikkaa parsatkin nuppuineen pitkittäin puoliksi.
Sekoita vadissa purkillinen käyttövalmiita, huuhdeltuja linssejä ja purkillinen isoja valkoisia papuja. Voit myös keittää belugalinssejä, mutta minä oikaisin! Mausta linssit runsaalla sitruunamehulla ja hyvällä öljyllä.
Huuhtele salaattisekoitus ja linkoa kuivaksi.
Tee hernepyree valmiiksi maustumaan: Surauta isossa kulhossa tasaiseksi tahnaksi pari pussia puoliksi sulaneita pakasteherneitä, valkosipulia (laitoin ainakin 4 kynttä), pari rkl tahinia, puoli dl oliiviöljyä, tilkka vettä ja tuoretta minttua puolisen puskaa. Mausta suolalla ja pippurilla.
Laita porkkanasuikaleet paahtumaan öljytylle pannulle. Lisää joukkoon lusikallinen hunajaa. Ensimmäisen huolellisen sekoituksen jälkeen älä kääntele koko ajan, vaan anna ottaa väriä. Kun porkkanat ovat lämmitelleet aikansa, lisää parsa ja anna senkin kypsähtää, mutta vain nopeasti. Napakkuuden on säilyttävä pienestä pannulla käynnistä huolimatta! Mausta suolalla ja pippurilla.
Kokoa salaatti laittamalla pohjalle salaattisekoitusta, nosta pedille öljystä ja hunajasta kiiltävät porkkanat ja parsat, ripottele sitruunaisia papuja ja linssejä ylle, koristele saksanpähkinöillä ja basilikanlehdillä ja tarjoile viileän hernepyreen kanssa.
Granitiin kannattaa pistäytyä muutenkin kuin vain reseptikortin perässä, siellä on kaikkea ihanaa taas kesän piha-, parveke- tai puutarhaelämään! Myös nettikauppa toimii nykyisin.
huhti 2, 2018
Syöty on taas. Voi pojat. Kaikkien pääsiäisherkkujen paljoudesta kuitenkin supersuosikikseni nousi melko yksinkertainen ja rustiikki salaatti.
Sitruunainen kaali-fenkolisalaatti
Siivuta keräkaalia ohuen ohuelti.
Siivuta myös pari fenkolia ja säästä tupsut koristeluun.
Tee kastike:
Oliiviöljyä
Sitruuna-valkoviinietikkaa (sanoinhan, uusi lempparini!)
Dijon-sinappia
Suolaa, mustapippuria
Kaada kastike kaali- ja fenkolisuikaleiden päälle, pyöräytä pari kertaa, anna maustua.
Paahda kuivalla pannulla revittyä leipää ja saksanpähkinöitä.
Höylää parmesanista ohuita lastuja.
Kokoa salaatti: öljykastikkeessa maustuneita kaali- ja fenkolisiivuja, leipää ja pähkinöitä, parmesanilastuja. Koristele fenkolintupsuilla ja mintun lehdillä.
Varoitus: tähän salaattiin tulee HIMO!
Me nautimme salaatin Hangon Havsgårdar-tilalta ostetun luomu-entrecôte -lihan kanssa. Karja on talvet läpeensä ulkona viihtyvää, vain ruoholla ruokittavaa pitkäkarvarotua, eli highland-karjaa. Tilamyynnin aukioloja ja myyntitilannetta voi seurata tilan fb-sivuilla.
maalis 18, 2018
Kuva ei tee oikeutta annokselle, mutta uskokaa kun sanon, että tässä on nyt kevätpäivienne pelastus, vieraidenne ihastelun kohde ja erittäin todennäköisesti teidänkin uusi lempiruokanne. Nopea valmistaa ja paljon voita, voiko tyttö enempää pyytää?
Inspiraation saimme Master Chef Suomi -ohjelmasta, jossa valmistettujen kilpailuannosten reseptit löytyvät muuten heidän ig-tililtään, mutta sen hoksasin vasta jälkikäteen. Me teimme siis omin päin, kas näin.
Tee ensin fenkolisalaatti maustumaan:
Pilko pari-kolme pestyä fenkolia ohuen ohuiksi siivuiksi suuren vadin pohjalle. (Ennen leikkuuhommia uloimmat kerrokset kannattaa ottaa pois, ne ovat usein kolhuiset tai muuten kärsineet.) Lorauta fenkolissiivujen päälle oliiviöljyä ja maltillisesti sitruuna-valkoviinietikkaa, joka on uusi lempparini. Mausta sokerilla, suolalla ja pippurilla. Laita kulho jääkaappiin maustumaan, puolikin tuntia riittää nappaamaan maut yhteen.
Valmistaudu seuraavaksi beurre blanc -kastikkeen tekoon.
Laita pieniin kulhoihin:
200 gr kylmää voita pieninä kuutioina
2 dl salottisipulisilppua
2 dl valkoviiniä
1 dl vettä
1/2 dl sitruunaviinietikkaa
1/2 dl kermaa
Suolaa ja pippuria käden ulottuville.
Laita vaaleaa kalaa (meillä oli kuhafileitä) voideltuun uunivuokaan, mausta suolalla ja valkopippurilla.
Voit laittaa kuhat kuumaan uuniin samaan aikaan kun aloitat kastikkeen teon, ne valmistuvat suurin piirtein yhtä aikaa. Tarkkana tosin, kala ei saa tietenkään kuivua. Ruokailijoiden on syytä tässä vaiheessa olla jo ruokapöytään päin kallellaan ja pöydän katettu.
Beurre Blanc on hienon kuuloinen kastike, mutta helppo kuin mikä. Maku on mitä hienostunein.
Laita (kupariseen) kastikepannun pohjalle sipulit ja kaikki nesteet. Keittele kokoon, kunnes lientä on jäljellä alle puolet. Aloita sitten voin lisääminen, ensin vain muutama kuutio kerrallaan, koko ajan kevyesti kastiketta liikutellen. Jatka kunnes kaikki voi on pienissä erissä lisätty, loppua kohden voita voi jo laittaa reilummin kerrallaan ja vatkatakin saa. Pääasia on, että pidät kastikkeen liikkeessä, jotta koostumuksesta tulee kauniin samettinen. Tarkista suolan tarve, lisää halutessasi pippuria. Jotkut käyttävät jopa cayennepippuria viimeistelyyn.
Kokoa annokset. Nosta syvän lautasen pohjalle fenkolisalaattia, salaatin päälle kuhaa ja kuhan päälle kastiketta, koristele fenkolintupsuilla.
Rapea fenkoli ja voinen kala ovat ihana yhdistelmä!
Lue lisää: Beurre Blanc on onnistunut ennenkin.
maalis 8, 2018
Salainen underground -operaationi on tuoda pikkuhiljaa oeufs à la coque Suomeen. Tuo pieni hienostunut herkkuhan on onnen omiaan aamiaisena, väli- tai iltapalana, korvaapa pariisitar munalla tai parilla joskus lounaankin.
Rohkenin tilata (lisämaksusta) Oeufs à la coque -setin Klaus K -hotellissa huoneaamiaiseni yhteyteen, koska taannoin haastattelemani hotellipäällikkö Monsieur Thynell oli lämpimästi kannustanut vieraita kertomaan toiveistaan. Koko aamiaiskattauksen näet postauksessa Leffatreffeillä Helsingissä.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyseessä on vaikea laji.
Kananmunien olisi suotavaa olla tuoreita ja luomua.
Keittiömestarin saa hetkessä harmaantumaan hotellin aamiaisruuhkassa tätä ruokalajia vaatiessaan, sillä oikeaa keittoaikaa on vaikea sanoa. Sehän riippuu nimittäin mm. munan koosta (eipäs hihitellä siellä) ja siitä tuoreudesta.
Yhden aika pomminvarman munankeittokikan olen esitellyt täällä.
Valkuaisen tulee joka tapauksessa olla kiinteä, mutta keltuaisen täysin juokseva. Dippaamaanhan tänne on tultu.
Leiväksi sopii parhaiten rapeakuorinen maalaisleipä, joka on kuivapaahdettu (ei öljyssä paistettu) ja leikattu suuhun (ja sinne keltuaiseen) sopiviksi tikuiksi. Hätätilassa paahtoleipäkin käy.
Leivän lisäksi tarjolla tulisi olla hyvää (sormi)suolaa ja hyvää (kirnu)voita.
Minusta sopiva kananmunamäärä on kaksi, ja ne tulee tarjota munakupeista, mielellään vielä lämpiminä.
Sitten vain kananmunalta lakki pois päästä ja dippailemaan, loput kauhotaan lusikalla suuhun.
