Valitse sivu
Kevätretkelle Köpikseen?

Kevätretkelle Köpikseen?

Tekisi mieli matkustaa Kööpenhaminaan. Muutenkin, miksei, mutta varsinkin siksi, että jumalaisessa Louisianan taidemuseossa (lisätään listalle “Paikkoja, joihin haluan tulla haudatuksi”) on näytillä toukokuun loppuun saakka Picasson keramiikkaa. Louisiana viettää sitäpaitsi 60-vuotisjuhlavuottaan, syy sekin.

Siihen nähden miten paljon Kööpenhaminasta pidän, on viime käynnistä kulunut jo yllättävän paljon aikaa. Vuonna 2012 en kärsinyt vielä kirjoituspaineista, vaan pistelin pokkana muutaman päivän reissusta 12-osaisen matkakertomuksen eetteriin, eikä käynyt edes pienessä mielessä kiinnostaako ketään. Kunhan kiinnosti itseäni. Oi niitä aikoja.

Jos nyt menisin kevätretkelle Köpikseen, haluaisin kokea ainakin nämä:

  • Hotel Skt. Annae on uudehko hotelli, vanhassa talossa, jonka yli 100-vuotiasta historiaa värittävät aikanaan topakan emännän alaisuudessa luvatta harjoitettu majoitustoiminta, salakuljettajavieraat ja muut roistot sekä sisäänkäynti vain tunnussanalla Neptune. Hotellin ravintolaa on kehuttu, ja hotellissa on kattobaari. Toisaalta olisi ihanaa leikkiä prinsessaa Hotel d’Angleterressa.
  • Houkuttelevan Torvehallerne-ruokahallin lisäksi kaupungissa on nyt uusi, supertyylikäs Tivoli Food Hall, sinne suuntaisin lounaalle!
  • Louisianan lisäksi vierailisin Karen Blixenin kotimuseossa, ja varaisin aikaa myös suuressa puutarhassa haahuiluun.
  • (Ja jos taas eksyisinkin Kööpenhaminan sijaan Pariisiin, mitä en panisi pahakseni sitäkään, menisin tietysti Victor Hugo -museoon, jossa esillä on kevään ajan näyttely Karen, Victor, Wilhem et Babette. Joko menitte ihan solmuun?)

Lue lisää: Picasson keramiikan perässä on rampattu ennenkin: on käyty Vallaurisissa ihmettelemässä umpimielistä tunnelmaa, ja Antibesissa lähes heittäydytty museon lattialle kirkumaan savivadin toivossa. 

Matkakertomus, Kööpenhamina, osa 12

Matkakertomus, Kööpenhamina, osa 12

Aika sanoa Kööpenhaminalle näkemiin.

Arvaatteko mitä toin tullessani, mitä ostin tuosta jumalaisesta designin, arkkitehtuurin, muodin, kukkien ja herkkujen kaupungista?

Yhden leivän. 🙂

Matkakertomus, Kööpenhamina, osa 11

Matkakertomus, Kööpenhamina, osa 11

Viimeisenä aamuna voi ihminen vaikkapa rauhassa pakata, hankkia vielä viimeiset ruokatuliaiset ja lähteä ajoissa lentokentälle. Tai sitten voi toki lähteä kiitämään kieli vyön alla vielä yhteen ravintolaan lounastamaan. Me pistimme tossua toisen eteen ja kävelimme taas koko matkan Vendersgadelta Slagterbodernelle, ravintolaan nimeltä Patépaté. Onneksi. Juuri tämmöisen ravintolan minä haluaisin perustaa! Meillä oli superhauskaa ja lounas oli hyvä ja edullinen, roséviini kylmää ja kuivaa, ja palvelu mitä sympaattisinta. “Mistä te oikein olette kotoisin?”, kysyivät tarjoilijapojat, ja istuivat pöydän päähän nauramaan mukana ja piirtelemään lautasliinoihin.

Samoilla kulmilla on monta muutakin hyvää ravintolaa, testaamatta jäivät mm. Mother ja luomutaivas Bio-Mio. Ködbyens Fiskebarissa on eräskin hyvin ruokaorientoitunut lähisukulainen nauttinut elämänsä parhaan kala-aterian.

Matkakertomus, Kööpenhamina, osa 9

Matkakertomus, Kööpenhamina, osa 9

Jos kävelyttää kakaroitaan yli kymmenenkin kilometriä päivässä, on paras pitää nälkä loitolla kunnon eväillä. Aika nauttia smörrebrödit.
(En osaa vieläkään löytää masiinastani poikkiviiva-oota enkä a:n ja e:n yhdistelmää, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan.)

Me kävelimme tyynen rauhallisesti legendaarisen Ida Davidsenin ohi osoitteeseen Esplanaden 4. Ovessa lukee Toldbod Bodega. Nyt on Kirjatoukka oikeassa paikassa! Mikä charmi, mikä boheemi henkäys, mitä ihania vanhoja herroja!

Aikoinaan Bodegan yläkerrassa asusti kuuluisa säveltäjä ja kapellimestari H.C. Lumbye (mm. “Samppanjagaloppi”. You just gotta love that man!). Hänen asunnostaan johtivat kierreportaat suoraan ravintolasaliin, josta hän sitten kapusi akvaviiteissaan taas päivän päätteeksi ylös. Muitakin taiteilijatarinoita ravintolaan liittyy. Osa löytyy takakammarin seiniltä, jotka ovat sanomalehdillä päällystetyt.

Oikein kuminaista akvaviittia siis pieneen lasiin ja listan kimppuun. Steak Paris uppoaa teiniprinsessoihin, poju tempaisee frikadellit. Me maistelemme katkarapuja, pateeta ja “Lady Mary’s fristelse”n. Otatko oluen? Otan.

Jälkiruoalle on tilaa vasta illansuussa. Agnesin cupcaket ovat Kööpenhaminassa nyt “must”.