Leave a comment

Sono italiano

Rakkaita ystäviä kylässä, pitkästä aikaa. Vaikka asumme lähekkäin, emme ehdi tapaaman kyllin usein. Nyt kuitenkin osuivat aikataulut yksiin. Pyysin Hangon viinikaupassa, että jos Herra Se ja Se näyttäytyy pohtivaisena paikalla, voitteko ystävällisesti ilmoittaa, että meillä on tänään italialainen ilta. Pienen kaupungin iloja; viesti oli toimitettu perille!

Alkupaloiksi napostelimme kahta erilaista italialaista makkaraa, oliiveja, paahdettuja kurpitsansiemeniä ja sillä hernepyreellä sipaistuja paahdettuja leipäsiä, kera Proseccon ja puhetulvan.

Pääruoaksi mustatorvisienirisottoa:
Kuullota voissa salottisipulisilppua, sekä valkosipulia. Lisää risottoriisi, lämmitä sekin läpikuultavaksi. Lorauta kattilanpohjalle reilu maitolasillinen valkoviiniä, ja anna sen haihtua. Samaan aikaan taaimmaisella levyllä kihisee hyvä kasvis- tai kanaliemi. Lisää nyt risottoon lientä kauhallinen kerrallaan. Maistele, tunnustele, hauduttele, lisää lientä vähän kerrallaan, mutta enemmän kuin ottaisit uskoaksesi. Lisää sienet (meillä kuivatut, sitten liotetut, käytin myös liotusliemen). Tarkista suola, lisää mustapippuria. Kun riisi on kypsähköä, risotto koostumukseltaan valuvaa, heitä kattilaan lohkare voita ja kaksi kourallista vasta raastettua parmesania. Pyöräytä, mausta persiljalla, kokoa heti annoksiksi.

Tuunasimme vielä annoksiamme pöydästä löytyvillä antipastoilla, kukin mielensä mukaan. Esimerkiksi kurpitsansiemenet toimivat loistavasti!

Jälkiruokana oli lapsille panna cottat ja aikuisille vadelmia ja valkosuklaata:
Lämmitä kattilassa luomukermaa, ja sulata siihen sitten reilusti valkosuklaata. Vatkaa kylmähauteessa kuohkeaksi. Mausta rommitilkalla. Anna hyytyä kylmässä pari tuntia, tarjoa vadelmien kera.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.