comments 10

Si Sergio!

Kun Tintå oli täynnä, löysimme uuden ihastuksen. Hyvät naiset ja herrat, signore e signori ; Sergio’s!

Jokivartta kun kipsuttaa kirjastolta katsottuna reilusti eteenpäin, ohi Apteekkimuseonkin ja jokusen gallerian, tulee vastaan kaunis vaaleansininen puutalo, ja sen kyljessä kyltti RISTORANTE. Ovi on raollaan rappusiin, ja rappusissa on kaakeliaskelmat. Kaakeliaskelmat! Maailmassa on aivan liian vähän kaakelia! Mutta täälläpä kaakelia on myös ravintolasalin seinillä, grazie mille, maailmankaikkeus.

Lapsoset, joista meillä oli mukana tällä kertaa vain kaksi kolmasosaa, valitsivat alkuun mereneläviä linssipedillä. Ja se linssipeti oli niin hyvää, että meinasin tarttua sitä komeaa poikaa siinä baaritiskin takana kauluksista ja suudella sen reseptin ulos hänestä! Kampasimpukoiden, mustekalarenkaiden ja jättirapujen jälkeen lapset jakoivat pizzan, joka tietysti näytti ihan Sophia Lorenin tekemältä eli täydelliseltä.

Herra Kamera oli riisifiiliksissä ja sai eteensä päivän alkupalan, sahraminvärisen palleroisen hernepyreellä ja tomaattisella samettiviivalla, ja paneutui sen jälkeen Marsalalla maustettuun tattirisottoon kera paahdettujen mantelilastujen. Väistöliikkeistä ja esterakennelmista huolimatta sain ujutettua haarukkani hänenkin reviirilleen. Prikuulleen, tältä ruoan pitää näyttää, maistua ja TUNTUA!

Oma pastani, Linguine Mare & Monti, oli ehkä paras syömäni pasta-annos koskaan.

Ravintolassa oli myös mainio tunnelma. Vanhat valokuvat seinällä, italian kielen pulina ja sorina keittiöstä ja tiskin takaa. Henkilökunta ja asiakkaat näyttivät olevan suurimmaksi osaksi tuttuja toisilleen, oli kuin olisi päässyt pieniin kemuihin kuokkimaan keskellä aurinkoista lokakuun lauantai-iltapäivää.

Jälkiruoaksi jaoimme neljään pekkaan Tiramisun, hörppäsimme doppiot ja hoipuimme ulos kaakelittomaan ja kylmään maailmaan.

Olen luonnollisesti tässä vaiheessa valmis lisäämään Sergio’sin “paikkoja, joihin haluan tulla haudatuksi”-listalleni. Edelleenkään listallani ei ole yhtään kaunista luontokohdetta, merenaavaa, vuorenhuippua, villiä niittyä, vaan kaikki ovat ravintoloita tai viinibaareja. Onneksi tätä menoa minusta riittää sitten 60 vuoden kuluttua useampaankin paikkaan ripoteltavaksi.

10 Comments

  1. Tervehdys! Taisi olla teidän onni tällä kertaa, kun Tintå oli täynnä. Olen pari kertaa käynyt Sergio'sissa. Loistavaa ruokaa ja mahtava tunnelma.

  2. Sergio's oli kyllä todellinen namu. Seuraavalla Turun reissulla tuleekin sitten ongelma, että kumpaan menee, kun molemmat (Tintå ja Sergio's) ovat niin ihkuja. Ja onhan nitä muitakin kivoja, Mamista lähtien… Pitänee Turkuuntua tulevaisuudessa aina vähintään pariksi päiväksi kerrallaan, jotta saa syötyä koko kaupungin läpi! 😀

    • Voih, toi on niin tuttu ongelma jokaisessa kaupungissa! Jos ette ole vielä kokeneet, suosittelen Pub Niskaa jokirannassa, Kristiinankadun päässä. Peltileipä nimeltä Cecilia, uuuuuh!
      Tulin just sieltä, kävin ottamassa tuoreet kuulumiset tyttären Pariisin matkasta. Terveisiä vaan, siellä oli kuulemma IHANAA!
      Rakas lapsuuden ystävä sekä myös matkakaverinsa isosisko ovat asuneet ja opiskelleet jo tovin siellä joten paikallisoppaita oli riittänyt 🙂 Ja sohvan kulmalla oli nukuttu…Oih, olispa vielä 20v!

      Ihan vaan ajattelin että juuri sinä haluat kuulla Pariisin olevan edelleen siellä paikallaan 🙂

    • Minusta on jotenkin aivan mielettömän suloista, että joku ymmärtää kertoa minulle, että Pariisi on paikallaan. Kiitos <3 Halusin – tarvitsin – kuulla sen, ikävöin sinne niin. Tosin minustakin olisi mahtavaa olla nimenomaan 20 v ja Pariisissa ja sohvankulmalla, mutta kaikkea ei voi saada 🙂

  3. Minäkin viihtyisin, aivan varmasti! Nyyh, kun se Hanko on niin kaukana. Ehkä vielä joskus, ehkä keväällä:)

    • Liivia, huomaan olleeni vähän epäselvä tekstissäni, siksi varmuuden vuoksi sellvennän, että tämä Sergio's on siis Turussa, ei Hangossa! Mutta viihtyisit, takuulla, oikein ajattelin sinua siellä.
      Ja Hanko, ei tämä niin kaukana ole, maailman laidalla vaan, puolimatkassa Pariisiin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.