comments 14

Sanojen merkityksestä

Hassua, että kaikista lukemistani kirjoista palaan nyt siihen yhteen, jonka haukuin jo ihan pataluhaksi.

Yksi kohta Tatiana se Rosnayn kirjassa Nimeni on Sarah jäi päähän pyörimään niin, että riensin kirjastoon ja lainasin kirjan uudestaan.

Kirjassa tutkitaan kahden kammottavan päivän tapahtumia miehitetyssä Ranskassa, Pariisissa, 16. ja 17. heinäkuuta vuonna 1942. Pariisilaiset poliisit keräsivät systemaattisesti kodeistaan noin 15 000 juutalaista, sulloivat osan heistä aluksi vanhalle velodromille epäinhimillisiin oloihin, ja ne jotka sieltä selvisivät, kuljetettiin myöhemmin keskitysleireille. Joukossa oli erityisen paljon naisia ja lapsia, sillä miehiä oli viety jo aikaisemminkin.

Kirjan päähenkilö haastattelee vanhaa naista, joka oli nähnyt ratsiat, nähnyt kuinka ihmisiä tuotiin aamusta alkaen busseilla toisensa perään stadionille ja vietiin taas jonnekin pois, muutaman päivän kuluttua. Nainen on seissyt kesällä 1942 jalkakäytävän reunalla omien lastensa kanssa ja katsellut ihmisvirtoja ja ajatellut, ettei heille voi tapahtua mitään pahaa, poliisithan ovat ranskalaisia. Eikä seuraavina päivinä lehdissä lukenut mitään, radiossa puhuttu mitään, eikä kukaan keskustellut asiasta koskaan enää mitään.

Naapuruston pariisilaisista jollakin ehkä oli pahoja aavistuksia, mutta suurin osa heistä jatkoi elämäänsä, ja monet muuttivat tyhjilleen jääneisiin asuntoihin pian edellisten asukkaiden jälkeen. Oli ihan normaalia, että juutalaiset vietiin pois.

Miksi se oli normaalia, miksi ihmiset ajattelivat niin, ihmettelee järkyttynyt toimittaja kirjassa?

“Siksi, että ranskalaisille oli tolkutettu vuosikaudet, että juutalaiset olivat isänmaan vihollisia.”

Tässä on nyt se juttu, jota jäin miettimään. Tämän takia sanat ovat tärkeitä. Propaganda ulottui vuosia kaikkialle, saksalaiset olivat mm. järjestäneet juutalaisvastaisia näyttelyitä Pariisissa, jokainen sanavalinta, jokainen kuva ohjasi pikkuhiljaa kohti “normaalia”. Pikkuhiljaa natsien ruma juoni muuttui ihan tavallisten ihmisten arkiseksi mielipiteeksi, tai ainakin välinpitämättömyydeksi, varmasti osittain ilman että monikaan ymmärsi kuinka heidän mieltään manipuloitiin suunnitelmallisesti.

Kokoamisoperaatiotakin kutsuttiin koodinimellä Operaatio Kevättuuli. Operaatio Kevättuuli.

Kuulostaako ajankohtaiselta? Mieti mitä sanot, mieti mitä luet, ajattele itse.

14 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.