Valitse sivu

Fenkoli it is, viikon vihannes. Mutsi ja faija tulivat kylään, ja me kun luulimme, että ruokakori oli isoin yllätys. Mutta palataan siihen myöhemmin, ja “syyään eka“, niin kuin Nopsajalka ja Jukka-Poika sanoisivat.

Alkupaloiksi rullailtiin kylmäsavulohen sisään katkarapuja, pistettiin pötkö pakkaseen ja leikattiin salaattipedin päälle. Pääruoaksi Ellun lihapataa, eli kulmapaistia kermaisessa kastikkeessa, kera erilaisten kaalien. Ja sen fenkolin. Ja punajuurien, homejuustolla.

(Hirmuinen hinku kaikkeen vihreään nyt joulun jälkeen, enkä todellakaan puhu kuulista. Mulle jäi fenkoliputki päälle, ja tempaisin vielä kolmannenkin päivän raa’asta fenkolista ja appelsiinista tehdyllä salaatilla. Fenkoli ja appelsiini siivutetaan ohuiksi renkaiksi, kasataan laakealle lautaselle lomittain, maustetaan hyvällä oliiviöljyllä, yrttivalkoviinietikalla, parilla kierroksella mustapippuria myllystä, ja sormisuolalla. Helppoa, kaunista, raikasta.)

Jälkiruoaksi haettiin mummolle ja vaarille vähän kakkusia Alan’s Caféesta, ja sitten kuuluikin kaari-ikkunamme ulkopuolelta jo torven toitotusta. Mitä ihmettä??