comments 10

Porsaita äidin oomme kaikki

Ajattelin tässä joululauluja. Oli aikaa ajatella, kun istuin tiistaina Helsingin Talvipuutarhassa kuuntelemassa Helsingin Yliopiston musiikkiseuran kamarikuoroa. Mikä mahtava paikka konsertille!

Huomasin, että elämässäni on ollut tilausta erilaisille joululauluille, tai ainakin laulut ovat koskettaneet eri tavoin, eri elämäntilanteissa.

Kun meillä oli yhtenä jouluna kaksi vauvaa, kolahti Jouluyö, juhlyö melko kovaa. Kas kun siinä lauletaan, että Kaks vain valveill on puolisoa.

Vuonna 2001 syyskuussa maailma tuntui murenevan, tornit sortuivat ja vielä joulunakin kävivät kylmät väreet. Sen joulun laulu on ehdottomasti En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan, ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.

Sitten kun edellisessä työssäni olin lähinnä ärsyyntynyt kun joulu tunki kauhean kiireen keskelle sotkemaan kaiken ja aiheuttamaan vain lisää vaivaa, puuhaa ja puhdetta, pillahdin itkuun joka kerta kun Arkihuolesi kaikki heitä vääntäytyi radiosta. Myös Kun joulu on vetosi kuin herne nenässä tähän feministiin, siinähän on taas kerran ÄITI laittanut kystä kyllä, voi perhanan perhana!

Meillä on soinut muutamana jouluna nyt vanhoja amerikkalaisia svengaavia joulukappaleita, joita muorini paheksuu suuresti. (Vaikka itsepähän osti meille Elviksen joululevyn!) Ja entäs The Pogues, Fairytale of New York? Karski, mutta kaunis. Taattu joulufiilis, kumma kyllä.

Mutta tykkään mä Tiernapojistakin, siinä loilotuksessa on jotain tosi kivaa, vaikka jos niihinkin biiseihin suhtautuisi tiedostavasti, niin naputettavaa löytyisi.
On hanget korkeat nietokset on harvinainen poikkeus mollivoittoisissa joululauluissamme, iloa ja menoa ja meininkiä. Hei tonttu-ukot hyppikää on tietysti ihan klassikko, painii omassa sarjassaan. Ei kai kukaan voi olankohautuksella ohittaa elämänohjetta “hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä”?

Kirjatoukkahan ei olisi Kirjatoukka, ellei sydän sykähtelisi myös ranskalaisille joululauluille. Suloäänet enkelten, ja Heinillä härkien kaukalon (“keskellä liljain ja ruusujen” on mun lempilauseeni!). Oih.

Ja myönnetään, myönnetään, kyllä mä salaa värähtelen kun Maa on niin kaunis oikein komeasti tempaistaan.

Joitakin tärkeitä biisejä takuulla unohtui listata, mutta kertokaa te, mitä teillä kuunnellaan joulun aikaan? Hankolaiset nyt ainakin omaa jouluradiotaan, South FM:ää! Anne-kiltti, soita vielä Mombasaa!

10 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.