comments 9

Pieni pää

Heeeeeei kaikki! Luulitteko, että olen lentänyt Poppasen lailla heliumpalloineni tieheni? En suinkaan, mutta on ollut niin täysiä päiviä, etteivät sormet ole ehtineet juuri juosta näppäimillä, ainakaan blogikirjoituksen vertaa. (Facebookissa olen aavistuksen aktiivisempi, olethan jo näyttänyt kaunista peukaloasi meille?)

Olen hengaillut Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla (no tottakai klikkaat!), joka on maaginen paikka, parikymmentä kilometriä Hangon keskustasta. Olen myös joogannut kuin pieni apina, perjantaina ja lauantaina yhteensä kolme sessiota Yiniä, Yangia ja Flow’ta.  Olen lukenut Avignoniin sijoittuvat romaanin “Rakkaus on saari“, koska olen kuukauden kuluttua siellä. Olen saanut olla mukana ihanissa ruokakuvauksissa, joista lisää myöhemmin. Olen kävellyt Mrs. Jonesin kanssa Hangon rantoja myötätuuleen, ja vastatuuleen. Olen herännyt sunnuntaiaamuun kello 5.55. Olen halaillut lapsia paljon, sillä isommat ovat jo niin paljon omilla teillään, että ehtii tulla ikävä, ja pienin on niin pieni ja niin liikuttavan omistautunut tulevalle esitelmälleen haista.

Huh. Paljon. Kaikkea. Minulle, joka tarvitsen valtavia – pöyristyttäviä – määriä tyhjää aikaa. No, kunhan pää pysyy perässä. Ja paikallaan.

Mitä teille kuuluu, te ihmeelliset ihmiset ruudun toisella puolen? Tänään tunnen jotenkin suurta lämpöä teitä kohtaan. Näenhän, että käytte, vaikka minä en aina ehtisikään.

Kirjoituskone: Ditt & Datt, Hanko

9 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.