Valitse sivu

Oma läppäri on hirveän henkilökohtainen esine. Mietin sitä taas, kun jokin aika sitten googlailin “Naimapuuhia”. Ajattelin isääni, joka kaappaa koneeni tänne tullessaan ja suhailee omiaan. Minun kuvani, minun tekstini, minun hakuhistoriani, minun selailuhistoriani; kaikki on paljaana.

Mutta hei: Katsokaas tätä rimpsua, josta aion vuorostani valita illan Book Club -tapaamisessa seuraavan luettavan kirjan. Joku näistä, mutta mikä? Vaikea valinta. Ja ehkä vielä viime hetkillä ohi kiilaa joku musta hevonen? Elämäni on niiiiiin jännittävää 🙂