comments 2

Otetaan 250 grammaa voita…

Aurinkoinen heeeeeeiiiii! Ja hauskaa vappua Suomen Etelästä.

Meidän vinksahtaneesta elämästämme kertonee parhaiten se, että meillä on ollut ilta illan perään vieraita ja pientä juhlaa, mutta vappuaattona laitoimme kahdeksalta pyjamat päälle ja juhlimme kevättä katsomalla dokumentin hevibändi Anvilista. Tämä saattaa olla vaikea uskoa, mutta Kirjatoukasta tuli kertaheitolla Lips-fani, yeah!

No, mutta takaisin vilkkaisiin viime päiviin, jotka kuluivat hyvin herkullisissa merkeissä. Kohokodaksi nostaisin onnistumisen hollandaise-kastikerintamalla. Takana oli eräs epäonninen béarnaise-kokeilu, ja paineet suuret; olihan Herra Kameran syntymäpäivä. Lopputulos oli nyt kuitenkin kuohkea, samettinen, maistuva, unelmainen… (Reseptinä käytin Hesarin versiota.)

Juhlimme Herra Kameraa etukäteenkin, illallisella hankolaisessa Ravintola Makasiinissa. Ravintolan isäntä Nixu Knichter on käynyt ruotsalaisen leipojalegenda Jan Hedh‘in opissa, ja maistoimme uunituoretta, rapeakuorista leipää, joka sai onnenkyyneleet tirskahtamaan silmiin. Vielä kun tätä saisi ostaa aamuisin kotiin! Ja keittiöön oli juuri tullut Wagyu-lihaa, josta herra Kameralle paistettiin pihvien pihvi, Kirjatoukan nauttiessa ahvenistaan. Ahvenien rieslingkastikkeessa oli muuten aavistus rosmariinia, se oli mainio keksintö, jota aion kokeilla kotonakin. Ja katsokaapa keittiöön salaa, komea keittiömestari Majuri on uusissa rilleissään ihan Ruotsin prinssi Danielin näköinen!

Ja vielä winkki wiimeisin wapun wiettäjille: tämä “Indokiinalaisen illan” simpukkaresepti toimi myös mainiosti katkaravuilla.

Nyt pyörän selkään, Ugy Doll-ilmapallo fillarin sarveen ja Casinon puistoon paistattelemaan muiden piknik-porukoiden kanssa. Lisäksi tässä pienessä kaupungissa on laskujeni mukaan ainakin kuusi vappubrunssia ravintoloissamme, joten nälkäisiksi emme jääne tänäänkään.

2 Comments

  1. Minä haaveilen tulevani vielä joskus tosi hyväksi kastikkeen tekijäksi. Rakastan nimittäin kastikkeita. Nyt taidan aloittaa tuosta sinun vinkkaamasta. Tosin en tänään. Vieraille en koskaan tee mitään ensimmäistä kertaa tekemääni. Haluan pelata varman päälle ja tehdä niitä ruokia, jotka varmasti tiedän osaavani. Kotiväki saa sitten olla kokeilen kokkaajan poloisia maistelijoita. Tai joskus jopa onnekkaita koekaniineja. Hyvää Vappua, Anna!

  2. Mine, kiitos vapputoivotuksista! Hollandaisea kannattaa todellakin harjoitella kerran perhepiirissä, sen verran kemian puolelle se kastikkeena asettuu. Lämpötilojen oltava juuri oikeita, vatkauskäden vetreä… Mutta lopputulos palkitsee, ja kun sen kerran osaa, niin sitten se sujuukin kuin tanssi. Vai sujuuko? Arjen pieniä jännitysmomentteja 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.