comments 21

Omaa aikaa

Huomenta!

Huh, olen palannut. Mistäkö? Mustasta aukosta nimeltä marraskuu.

Loikoilen nyt Hotel Lilla Robertsin muhkeassa vuoteessa paksuun kylpytakkiin kietoutuneena, sitruskosteusvoiteelta tuoksuen. Lueskelen lehtiä, kuuntelen puolella korvalla Gérard Depardieuta La Grande Librairie- kirjallisuusohjelmassa. Ojentelen laiskasti tassujani huoneeseen kannetun aamiaistarjottimen suuntaan ja ajattelen, että kyllä tämä tässä taudissa ( = huono pimeydensietokyky, hetkellinen kyllästyminen perhe-elämään ja pysyvän oloinen kyllästyminen tiskipöytään, kerran vuodessa ilmenevä jouluahdistus) on perinteiselle terapialle oikein oiva vaihtoehto. Ei halpa, mutta hyvä.

Miten puolessatoista vuorokaudessa ehtiikään.

Ehtii syödä kantapöydässään Café Strinbergillä (miksei siinä jo ole nimelläni varustetua laattaa, ihmettelen suuresti?) Toast Skagenin, ehtii Ateneumiin Henri Cartier Bressonin näyttelyyn, ehtii ihailla Helsingin jouluvaloja. Ehtii kaupungin kuumimpaan BasBasiin illalliselle hauskassa seurassa. Ehtii siemailla hibiscus-drinkin Lilla Robertsin baarissa.

Ehtii vielä tänään lounaalle broidin kanssa, ehtii tutustua Kämpän (muistatteko, se ihanan värinen puoti Kapteeninkadulla?) uuteen tulemiseen Vanhassa Kauppahallissa ja ehtii Ysibaariin katsomaan valokuvanäyttelyn. Ehtii juuri ja juuri Paku-Villen kyydissä illalla kotiin. Omaan, rakkaaseen kotiin, omien, rakkaiden ihmisten luokse.

Tosi kiva jos jollekin toimii vihersmoothie ja liikunta, mutta minä pidän tämän: pari liian kallista viinilasillista (liikaa), puhtaat, valkoiset lakanat, jonkun muun keittämä neljän minuutin muna pienen hopeakuvun alla ja aikaa, jolloin ei tarvitse koskea rättiin eikä sumplia sataa asiaa.

(Paitsi, että tarvitsee, miksi muuten luulisitte, että olisin tässä koneella. Mutta joo, siis periaatteessa, ja kunhan joskus jossain muualla kuin siinä oman kolhuisen keittiönpöydän nurkalla.)

Kuva: Ennen Gérard Depardieu oli mun “kenen kanssa menisit illalliselle, jos saisit valita ihan kenet vaan”, mutta nykyään se on ehkä Jemima Kirke. Hänen päivänsä esiteltiin coolissa kuvasarjassa täällä.

21 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.