comments 4

Naapurissa

Käväisin viime viikolla Tammisaaressa ystäväni Ludowican kanssa. Mistä tulikin mieleeni, että miksei minunkin nimeni ole jotain spesiaalia, Loulou, Anouk, Coco, Freija… Elämäni olisi taatusti huisin jännittävää, ja minulla olisi epäilemättä pitkät jalat. No jaa, takaisin Tammisaareen.

Minusta Tammisaari on sellainen vanha, puuterintuoksuinen, pitsinen rouva, tiedätkö, hahmo kirjasta Täti Vihreä, Täti Ruskea, Täti Sinipunainen. Hansikkaat ja päivänvarjo. Kahvilassa tilataan voileipä. Suloista.
(Kun kuitenkin kysyt: Hanko on 20-luvun typykkä, joka shinglasi polkkatukkansa ja pisti mekon hapsut heilumaan, ehkä jopa pöydällä tanssien. Kapinallisempi. Savuisempi.)

Tammisaaressa on kivoja kauppoja ja kahviloita, satumaisia kujia, hillittyä charmia. Minä haluaisin ehtiä vielä ennen joulua Tammisaaren museon näyttelyyn “Joulu porvaristalossa” ja vohveleille vohvelikahvilaan torin nurkille…

Tällä kertaa me teimme naapurikaupungissa kirpputorikierroksen, jonka tulokset näette kuvista. Pieni kiinalainen ukkeli ja vanha sinappipurkki! Pistäs Anouk paremmaksi!

4 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.