comments 10

Miksi

Salut, täällä taas.

Asioita, jotka ihmetyttävät reissun raikastamia (?) aivojani:

  • Miksi lentokone on ainoa paikka, jossa ikinä näen ihmisten juovan tomaattimehua (ilman vodkaa ja sellerinvartta)?
  • Miksi juuri silloin kun lennot ovat myöhässä lumipyryn vuoksi, on jatkolennon portti aivan ääripäässä Frankfurtin typerää lentokenttää?
  • Miksi matkalaukku ensin jää tulematta ja sitten palautuu juuri silloin kun salaa toivoisi, että katoaisi vain koko paska vanhoine rytkyineen?
  • Miksi uuden murrosikäni veemäisenä sivutuotteena ilmestyneet hormoninäppylät häviävät Ranskassa kuin tuhka tuuleen ja näytän lähinnä posliininukelta?
  • Miksi hormoninäppyjen sijaan palaan kuitenkin kotiin lampaanpään kokoinen huuliherpes suupielessäni..?
  • Miksi ranskalainen sade kastelee minut märäksi möykyksi, mutta ranskalaisen naisen timanttipäiseksi kosteaksi ja heleäksi, nauravaiseksi Venukseksi?
  • Miksi mimosa ei tuoksukaan keltaiselta, vaan ennemminkin mullalta?
  • Miksi karnevaalien konfettisateessa kylpeminen tuntuu aina loistoidealta kunnes nypit pikkuruisia paperitähtiä JOKA PAIKASTA?
  • Miksi lapseni muuttuvat kuin kameleontit ranskalaislasten näköisiksi kun he laskeutuvat Nizzan lentokentälle?
  • Miksi sitruunoita ja mandariineja on vain niin ihmeellistä poimia puusta, puustahan ne kaikki loppupeleissä ovat?
  • Miksi ranskalaiset taksikuskit puhuvat monimutkaisin korulausein, filosofisia?
  • Miksi meitä isonaamaisia blondeja luullaan Ranskassa usein italialaisiksi?
  • … johtuuko se taas mun kovasta äänestäni?
  • Miksi ihmeessä Aioli, eli rivieralainen perjantaiherkku on niin suosittu, sehän on vain aika hailakan makuista keitettyä kalaa ja vihanneksia?
  • (Miksi se silti pitää aina saada syödä kun se kohdalle osuu? Johtuuko se siitä kotitekoisesta majoneesista?)
  • Miksi suosikkikalaravintolassamme simpukkasesonki on jo ohi, mutta muualta niitä vielä saa?
  • Miksi naapurilähiön pizzakärryn pojalle olen jo rakas vanha ystävä, mutta oman kotimaani lähikaupan kassoilla (jossa jonotan joskus parikin kertaa päivässä) olen aina yhtä kasvoton?
  • Miksi matkalla aina joku raukka saa vatsanväänteitä ja jää sivuun yhdeksi kallisarvoiseksi päiväksi?
  • Miksi kannamme kerta toisensa jälkeen ranskalaisilla postimerkeillä varustettuja postikortteja Suomeen, vaikka koko riivatun Ranska on täynnä paitsi apteekkeja myös postilaatikoita?
  • Miksi parhaimmat runot kirjoitetaan niissä kälyisimmissä bistroissa, halkeilleilla punaisilla sohvilla, maitolaseista nautittujen viinilasillisten siivittämänä, periaatteella “jokainen kirjoittaa rivin”?

Mimosa on sateesta raskas
se painuu alaspäin
Mutta nostaa neidon suupielet hymyyn
Ja kukot kirkuu ja lehmät potpottaa
ruusut on sinisiä ja minä olen harmaa
Onneksi Sephoraan pääsee aina, jopa sunnuntaina.

10 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.