Valitse sivu

Eilen illalla kesken vie-tuo-laita ruokaa-auta läksyissä-rumban juoksimme kadun yli kirjastoon kuuntelemaan Caj Bremeriä. Mikä onni, että voimme juosta “kadun yli kirjastoon”, ja mikä onni, että menimme, emmekä langenneet ei ehdi-ansaan!

Caj Bremeriä eläväisempää kertojaa saa hakea. Kädet piirtävät siltoja vuosikymmenien takaisiin kuvaustilanteisiin. Kuvien synty on vaatinut aikaa, kärsivällisyyttä, ennakointia, aavistusta, hyvää onnea ja herkeämätöntä silmää.

Vaikka avajaisillassa saimmekin kuulla Ateneumissakin nähtyjen vanhojen mustavalkokuvien tarinoita, on Hangon Kirjastossa kolmisen viikkoa esillä Bremerin tuoreita luontokuvia. Kertoi hän niistäkin, hetkistä, jotka eivät ihan samanlaisina koskaan enää palaa…

Muista myö hurmaava keittokirja Mämmikoiran keittiössä, jonka mm. muuan Herra Kamera sai isänpäivälahjaksi. Harva asia on minua niin ilahduttanut pitkään aikaan kuin kirjassa käytetty suomen kieli, tai oikeastaan “Bremerin kieli”!


Kuuntele: Caj Bremer taiteilijavieraana Ylen Radio Ykkösellä vuonna 2012.