comments 8

Lennä ja liidä

Syysloma.

Herra Kamera käy kotona vain kääntymässä ja karauttaa taas tiehensä niin että Bulevardin lehmuksista lehahtavat viimeisetkin keltaiset lehdet kieppuvaksi kullaksi asfaltille. Katu hiljenee, kotona eksyneet villasukat laahautuvat huokaisten omiin nurkkiinsa, kynttilästä nousee sinistä savua kun siihen puhaltaa. Pujottelen hajamielisesti takapihalla kukkasipuleita kylmään multaan.

Olisin niin halunnut pienelle matkalle, muihin maisemiin. Sen sijaan olen paikoillani,  haikea ja hiukan hapan. Joku kumma kaiho koko ajan kehossa. Nyt on aikaa, vaan ei rahaa. Silloin kun oli rahaa, ei ollut aikaa.

Onneksi on Tulliniemen ranta, suotuisia tuulia, sininen leija, syksyinen meri.

8 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.