Valitse sivu

Pihtailin matkakertomuksemme viimeistä osaa, jotta voisin roikkua kiinni reissussa niin pitkään kuin mahdollista.

Huomasin myös, että koska en ollut kirjoittanut päiväkirjaa viimeisiltä päiviltä, en muista enää mitä tarkalleen ottaen teimme. Varmaankin sitä samaa. Aamulla lähestyimme kahvinkeitintä toiveikkaina, lämmitimme maitoa, paukautimme kaikki ikkunaluukut auki, tassuttelimme varovasti vielä viileällä terassikivetyksellä. Levitimme kartan, mietimme minne tänään. Lounaan söimme jossain retkillämme, tai sitten talolla, tuorepastaa ja oliiveja, jotain helppoa. Löysimme Leclercin lihatiskin ja lihatiskin elokuvatähden näköisen lihamestarin. Yhtenä iltana paistoimme kunnon entrecôte-pihvit ja kaavimme ranskanperunoilla bearnaisekastikekulhon tyhjiin…

Uuden vuoden aattona pakkauduimme yläkerran pienelle parvekkeelle ja katsoimme rannikon ilotulituksia. Me olimme niin korkealla vuoren rinteellä, ja kaupungit siellä niin alhaalla… Paljon raketteja kirkkaammin meille tuikkivat tähdet talon yllä. Kiertelin vielä puutarhan ympäri, laitoin tuolit ja luudat paikoilleen, silitin juuri istutettujen sitruunapuiden valkoisia huppuja ja vedin varpaalla uima-altaan vihreään veteen jäljen.

Oli aika lähteä kotiin.

Kaikki tämän matkan osat aina lähtöpäätöksestä alkaen löydät tunnisteen “Villa Le Menestrel” alta, kas näinPostaus, jossa ystäviemme talo esiteltiin, löytyy täältä, ja jos sinä haluaisit sen joskus vuokrata, löydät Sarin Ja Juhan yhteystiedot täältä.