Iltakävelyllä mieleeni hiipi kauhea epäilys: Entä jos rakastankin kirjoja ESINEINÄ, sisällöstä viis? Niin villiksi minut saavat jo kuvat kirjoista, niinkö vähän siihen tarvitaan?

Mutta katsokaahan tätä (kirjakauppa Shakespeare & co Pariisissa):

…tai tätä (Kahvila D’Espresso New Yorkissa):

 … tai tätä (Herra Kameran ottama kuva salaperäisestä näyteikkunasta Pariisissa)?

Tästä viimeisestä olen sanonut, että se on “sieluni kuva”.