comments 4

Grassen tuoksuvat pilvet

Matkapäiväkirja, 25.12.2014

Joulupäivä, senhän me olemme jo vuosia viettäneet tiukasti sisätiloissa, lahjakirjoja lukien, uusissa yöpuvuissa, pateevoileipiä ja pikkukurkkuja napostellen. Ihan niin aloillamme emme malttaneet tänä vuonna olla, olihan meillä koko Provence valloitettavana.

Aamupäivän sentään venyimme talolla, katoimme aamiaisen aurinkoon parvekkeelle, joimme loput illan samppanjasta tuoremehun seassa. Saatoinpa laulaa taas hiukan maisemalle ylistyslaulujakin, ken tietää.

Iltapäivällä ryhdistäydyimme, sullouduimme suklaata suupielistä pyyhkien autoon ja karautimme Grasseen.

Grassessa ei ollut muutamaa kujakissaa lukuunottamatta ketään. Katujen poikki viritetyt hajuvesivaijerit pihisivät ilmaan satunnaisia tuoksupilviä ja me hiiviskelimme suljettujen ikkunaluukkujen ja ovien eteen vedettyjen metalliverkkojen ohitse. Kesällä näillä kaduilla ei mahtuisi kulkemaan, näköalapaikoilla olisi ruuhkaa ja parfyymimuseoihin pitkät jonot. Nyt koko kaupunki oli meidän. Jossain havupuiden alla valkoisella hiekkakentällä kalahtelivat metallikuulat kylänmiesten toimesta, muuten oli ihan hiljaista.

Joulukoristeista suosituimmat kaikkialla missä kävimme olivat kiipeilevät joulupukit. Ne huojuivat hiljaa ikkunoiden ja parvekkeiden pielissä pienillä narutikkaillaan, osa jo hyvin elämäänähneissä nutuissaan.

Fragonardin parfyymitalo tehtaineen on ollut Grassessa jo vuodesta 1782. Tosin oman kylän pojan, taiteilija-Fragonardin nimen he ottivat käyttöönsä vasta 1900-luvun alussa. Museo ja myymälä ovat auki jokaikinen päivä, sisäänpääsymaksua ei ole, mutta tuskin monikaan malttaa kauniista parfyymipuodista poistua tyhjin käsin.

Grassen vierailun jälkeen ajelimme vielä ylös ja alas läheisiä vuorenrinteitä, punaisten kattojen yllä.

4 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.