comments 27

Fish & Chips

Jäin jumiin ravintola-aatoksiin, minulle käy usein niin. Aloin haaveilla Fish & Chips -kuppilasta.

Näen sinkkitiskin ja punaisen, seinää kiertävän sohvan, jonka selkänojassa on nappeja. Näen tiiliseinää,  portugalilaisia sinivalkoisia kaakeleita baarin takana, suuren suuren peilin, kauniit kuparilamput.
Tuolit eivät saa kolista, ja pöydät eivät keinua. On ennemminkin hämärää kuin huikaisevan valoisaa. Tilassa kuuluu pehmeä puheensorina, Herra Kamera soittaa levyjä ja välillä vietetään simpukkaviikkoja merimiesvalssien tahtiin. Haitari soi. Kauniit, vihreät olutpullot seisovat lasiovisessa kylmiössä kuin pienet sotilaat. Cokis tarjoillaan lasipulloista ja valkoviini hieman suositeltua kylmempänä.

Jokaisessa puupöydässä on posliinikulhollinen sitruunalohkoja, betoniruukuissa tuoksuu minttu ja lautasten vieressä on valmiina paksut, paperiset lautasliinat. Pöytäliinakin on paperia ja siihen saa kirjoittaa. Tarjoilijoilla on mustat essut ja he ovat hyvin, hyvin hauskoja.

Annoksesi tarjoilemme kirkkaan hernepyreen kanssa, ja pienissä kulhoissa on tartar-kastiketta tai kotitekoista majoneesia. Ketsupissa on kunnolla etikkaa. Jos haluat syödä pitkän kaavan mukaan, ehdotamme alkuun fenkoli-appelsiinisalaattia ja jälkiruoaksi tyrnisorbettia. Tuo herra tuolla nurkassa, hän tilaa joka perjantai (osteriaikaan) kaksitoista Fin de Clairea, huuhtelee ne alas Muscadetilla ja lähtee sitten vihellellen vaimoaan juna-asemalle vastaan. Jos olet juhlista väsynyt, tuon sinulle pinaattiomeletin, valkosipulileipää ja suuren kupin maitokahvia.

Sisäänkäynnin luona on kuluneita nojatuoleja, lehtiä vanhoissa viinilaatikoissa ja hyvä lukuvalo. Pieni pöytä käden ulottuvilla helpottaa aperitiiveista (pastis, isoilla jäälohkareilla) nauttimista. Samppanjalasit ovat hyvin pienet ja hyvin ohuet.

Tulisitko?

Kaikki kuvat: Pinterest.

Sarjassamme “tietoja, joita ilman et voi elää”: Kirjatoukka rakastaa ranskalaisia perunoita yli kaiken.

27 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.