Valitse sivu
Iloa uudesta

Iloa uudesta

Muistanette vielä vierastalomme alakerran, jota Taiteilijaresidenssiksikin kutsutaan? Sen yläkerrassa on vuoroaan odotellut samankokoinen tila.

Yläkerta on hauska vinokattoineen ja jo asennettuine “ikkuna-ovineen”. Ajattele kuumaa kesäpäivää, kun voit leväyttää kaikki kolme ovea auki koko talon pituiselle aamukahviparvekkeelle, antaa tuulen heilutella pellavaverhoja ja kuunnella lintujen (ja meidän perheen) kujerruksia pihalla, syreeneiden alla.

Keräilen kansikaupalla inspiraatiokuvia, jotka eivät vastaa lainkaan budjettiamme. Remonttihommat maksavat päätähuimaavia summia, tarjouksien kymppitonnit vain vilisevät silmissä ja välillä on pakko hengitellä hetki paperipussiin.

Olen kuitenkin ostanut asuntoon jo keittiöpyyhkeet ja piirtänyt lyijykynällä vihkoon kuvia tasoista, joilla on taidekirjapinoja, suuria saviruukkujalkaisia lamppuja sekä outoja esineitä maailmalta. Olen valinnut taulun Parkkosen valikoimista (Walls, HANKO 1), haluaisin sen koko seinän korkuisena! Tiedän sohvan värin, samoin maljakossa huojuvien neilikoiden. Kuulen kuinka levysoittimen neula naksahtaa uralleen ja lempeät sävelet pyyhkäisevät valossa kylpevän asunnon päästä päähän.

Eli kai se tästä.

Kai se tästä.

Miehen tuoksu

Miehen tuoksu

Minähän nyt aina auliisti esittelen omia kosmetiikkalöytöjäni, mutta tällä kertaa käydään Parkkosen… pussilla?

Parkkonen ei todellakaan itseohjaudu mihinkään kosmetiikkahyllyille, siinä mielessä hän on ihan Suomisen perheen aikakaudelta. Mutta kyllä hän mielellään kuitenkin taistelee kuivumista, ikääntymistä ja yleistä rapisemista vastaan. Silloin hän ojentaa kätensä ja nappaa jonkun minun kalliin punoitusvoiteeni ja hinkuttaa sitä leukaperiinsä.

(Oletteko nähneet kuinka miehet laittavat kosteusvoidetta? Koko kämmenellä, naama tuskanväänteillä, ihan kuin tarkoitus olisi TUNKEA se tavara sisään ihohuokosiin. Etkö sä voisi yrittää nauttia tuosta toimenpiteestä, yritän kysyä varovasti kylppärin ovenraosta, mutta hän vain kiristelee hampaitaan ja rasvaa naamaansa vimmatusti, kuten pesisi hevosta…)

Olen hellästi viime aikoina kannustanut häntä ostamaan omat tuotteensa ja nyt koossa on jo aika hyvä miehenhuoltosetti.

Vasemmalta lähtien:

Saippua. Yleistän nyt rankasti, mutta mieshän hoitaisi kaiken mielellään yhdellä saippualla jos vain voisi. Kropan, tukan, naaman, pyykit, astiat, autonpesun, laiturin kuurauksen… Tuo pallero on taas sieltä ranskalaisia vintagejuttuja myyvästä KooPernusta. Siellä oli myös aasinmaidosta tehty versio, joka kelpaisi Kleopatrallekin, mutta tämä taisi sisältää oliiviöljyä. Joka tapauksessa siis kosteuttavaa kamaa, puhtaista luonnon raaka-aineista. Kropalle.

Seuraavaksi rykelmä ranskalaisten lääkäreiden kehittelemää lisäaineetonta ja kaikista synteettisistä kemikaaleista riisuttua apteekkikosmetiikkaa, merkki on NOVEXPERT. Sain pienen kädenväännön jälkeen viiden minuutin kosmetiikkaostoksillaolosta turhautuneen Parkkosen hankkimaan mm. silmänympärysvoiteen ja seerumin, lähinnä omia puteleitani suojellakseni. Työvoitto.

Kasvojen pesuun ja parranajoon Biothermin geeliä, ei enää saippuaa.

Sitten mun lemppari: tuoksu. Maison Margielan REPLICA-sarjan pullot ovat jo niin kauniita, että se yksin riittäisi ostosyyksi. Useista eri vaihtoehdoista mies päätyi By the fireplace -nimiseen TODELLA hyrisyttävään. Uuh! Minuun vetoavat pienet yksityiskohdat, tässä tapauksessa pullon ja paketoinnin lisäksi tuoksun kuvailu. Sen mukaan tämän eau de toiletten näyttämönä on vuosi 1971, talviaamu Chamonix’ssa, raikkaassa vuoristoilmassa leijailee palavan puun ja paahtuvien kastanjoiden tuoksu… Haistakaa siis ihmeessä Parkkosta, jos törmäätte!

ACOn edullisen kasvoöljyn, apteekkikamaa sekin, bongasin Milestyle-blogista. Siitäkin pullosta syntyi vääntöä. Nyt pulloja on aina kaksi, molemmille omansa. Varsinkin näillä pakkasilla posket kiittävät illan öljykylvystä ja kesällä se vasta kaunistaakin.

Deodorantti on reissussa rähjääntynyt ja ihan lopussa, Zadig & Voltaire.

Kaunis… siis mikä hemmetti tuon pussukan nimi on mieheksi?? Komea nesessääri on Gauharin. Ostin sen Parkkoselle lahjaksi jokin aika sitten, kun en enää kestänyt niitä S-marketin MUOVIPUSSEJA, joissa se kuljetti tykötarpeitaan tien päällä ollessaan.

Saattaa käydä niin, että on minun vuoroni vierailla Parkkosen hyllyllä, niin hyvässä jamassa miehen rivistö on tällä hetkellä. Suurin osa tuotteista on, ja miksei olisi, unisexiä.

Tästä innostuin tänään #2

Tästä innostuin tänään #2

Lupailin viikottaisia innostumislistoja, mutta aikaa on vierähtänyt hävyttömästi enemmän. Emme silti lannistu, vaan jatkamme ihan pokkana.

1. Arkkitehti Luis Barraganin Casa Barragan Mexico Cityssä oli listoillamme, kunnes kaikkinainen häslinki sen sieltä reissun päällä pudotti. Harmittaa vieläkin vietävästi. Tosin vielä enemmän harmittaa kun matkan jälkeen huomasin toisen Barraganin piirtämän kohteen, jossa voi myös (erikseen sopimalla) vierailla. Casa Pedregal on täydellinen, lattiasta kattoon pinkiksi kaakeloitua keittiötä myöten!

2. ja 3. Me sujahdamme usein Helsingissä ollessamme lounastamaan Brondaan. Se on niin kaunis! Ruokakin toki maistuu. Kannattaa mennä vähän kiireisimmän lounasajan jälkeen ja unohtua espresson ääreen, katselemaan kun kokit hellästi kiillottavat työtasojaan ruuhkan jälkeen. Brondasta olen kirjoittanut enemmän mm. täällä.

4. Ranskalainen sarja Dix pour cent (Call my agents!) löytyy nyt Netflixistä. Sarja kertoo elokuvatähtien agentuurista ja hauskan siitä tekee joka jaksossa omana (liioiteltuna) itsenään esiintyvä vaihtuva ranskalaisnäyttelijä. Myös vakkarikaarti on varsin charmanttia, vaikkakin sekopäistä. Sarjaan on helpompi hurahtaa, jos ranskalaiset starat ovat yhtään ennestään tuttuja. Hangossahan siitä pitää huolen Hangon kirjasto, jossa lehtihyllyistä löytyy legendaarinen Paris Match!

5. Auringonpaiste ja lisääntyvä valo saavat paukkupakkasista huolimatta uskomaan, että kyllä se roseeaikakin taas koittaa. Voimme varautua siihen hyvissä ajoin oivallisella tuliaispullolla. Gérard Bertrandin viinitalon heleä Côté des Roses ojennetaan ystävälle ylösalaisin, sillä pullon pohja muistuttaa ruusua. Pullon ovat suunnitelleet pariisilaiset taideopiskelijat. Lisää juhlavuutta tuo harvinainen lasinen korkki.

6. Viinistä vintageen. Ranskalaisten ullakoiden aarteita löytyy kauniisti kuratoituna Helsingin Korkavuorenkadun KooPernusta, jossa oli tällä hetkellä pienesineiden ja astioiden lisäksi paljon erilaisia marmoripöytiä; vanha bistropöytä valurautajaloin, eleganteja sohvapöytiä vihreillä marmorikansilla, pieniä yöpöytiä… Me ostimme alkajaisiksi marmorisen juustoleikkurin!

Tästä innostuin tänään #1

Tästä innostuin tänään #1

Piiskatakseni itseäni eteenpäin jäätävästä kirjoituskammosta huolimatta, keksin aloittaa viikottaisten inspiraatiolistojen keräämisen. Aloittaminen on ehkä huono sana, toki olen viljellyt innostuksiani täällä aina ennenkin, mutta jos nyt jotenkin systemaattisemmin.

Koosteissa voisi olla ja onkin juttuja, joihin käyn kuumana juuri nyt, tai jotka jostain muusta syystä aiheuttavat positiivista sydämentykytystä. Olisi tietysti toivottavaa, että lukijakin löytäisi sarjasta vinkkejä oman elämänsä sulostuttamiseen.

Kuten kaikki ideani tällä hetkellä, myös tämä tuntuu typerältä ja totaalisen epäkiinnostavalta, mutta aion tehdä sen silti.

Aloitetaan.

Meksikossa eniten pyörryttävää ostohimoa aiheuttivat värikkäät astiat ja kaikenlaiset muut keraamiset hässäkät. Mitä isompi ruukku tai laakeampi vati, sitä kiihkeämmin sitä halusin. 12 hengen astiaston tai laattalaatikollisen raahaaminen Suomeen oli tietysti mahdottomuus. Ihan pienen pienet barro negro (mustaa savea) kipposet saimme tuotua Oaxacasta, siinä kaikki. Onneksi on Punavuoren Moko. Ostin lämmittelymielessä ensi alkuun pienen vihreäpilkullisen kulhon, mutta haaveilen tuosta maalinroiskeesta myös ruokalautasissa. Sellaisiakin sieltä nimittäin löytyisi. Vaan kuka ne tiskaisi käsin…

Kullanväriset korvakorut ovat Kappahlista, ne saavat joka toisen vastaantulijan, tarjoilijan tai muuten vaan lähelläni liikehtivän puhkeamaan spontaaneihin kehuihin. Itsekin bongasin ne hirveissä jet lag-tiloissa tyttärien ystävän korvista, Helsingin lentokentällä!

Muhkea, romuluinen päärynä on lajikkeeltaan Sweet Sensation. Aivan järkyttävän hyvä päärynä on se, todennäköisesti jotenkin manipuloitu. Maista vaikka Hangon Leipomo Lillanin uuden viikunaleivän ja huoneenlämpöisen gorgonzolan kanssa!

Pyöreä korilaukku on ensi kesänä must. Ostin yhden yksilön, suuremman, lähes rantakassin viime kesänä Nest Factoryn Hangon pop upista, tämä söpöläinen taas on Zaran.

Lou Doillonin kuvittamat mukit, Astier & Villette. Muusikko ja vähän kuvataiteilijakin Lou on Jane Birkinin tytär ja Charlotte Gainsbourgin sisar, hänellä on ihana tyyli ja hän lukee paljon. Siksi me palvomme häntä, muistakaa se.

Ambrosia-ruokalehden edellinen numero löytyi Mokon alekorista. Sen teemana oli Baja, Mexico. Ostin lehden kannen ihanan kuvan takia, mutta lehti on toden totta täynnä houkuttelevia reseptejä tulevaa Meksiko-iltaamme varten. Ja tätä kirjoittaessani huomasin, että Ambrosian uusimman numeron teema on México City! Jos vaikka simppeleitä raputacoja sunnuntain kunniaksi?

Shrimp Tacos (Ambrosian reseptiä mukaellen)

Paista isoja jättirapuja valkosipuliöljyssä muutama minuutti. Mausta ravut suolalla ja nosta  sivuun.

Paista seuraavaksi raastettua punakaalia ja valkokaalia, edelleen valkosipuliöljyssä. Mausta tuoreella chilillä, habaneroa suosittelee Ambrosia.

Laitaa pienien, pehmeiden maissilättyjen päälle lusikallinen kuullotettua kaaliraastetta, nosta valkosipulia uhkuvat ravut päälle ja tirskauta limenpuolikkaasta mehua. Koristele ohuilla retiisisiivuilla ja korianterilla.

The Last Days of Summer

The Last Days of Summer

Ostamme silloin tällöin Parkkosen kanssa toisillemme lahjoja ilman mitään sen kummempaa syytä. Tai keksimällä keksimme syyn, tai aiheen, kuten vaikkapa kesälahja. Kesälahja on (esimerkiksi) kiitos kivasta kesästä, muisto, pieni yhdessäolon ylistys.

Minä ostin Parkkoselle kesälahjaksi valokuvaaja Akila Berjaouin kirjan The Last Days of Summer.

Tai ostin ja ostin, miten sen nyt ottaa. Koska oli Parkkonen oli sopivasti Helsingissä, passitin hänet mitään tietämättömänä Fredalle ja Kirjakauppa Niteeseen (NIDE) hakemaan JA maksamaan oman, etukäteen sinne varaamani kesälahjansa. Mutta hei, ajatushan on tärkein, vai mitä Parkkonen!

The Last Day of Summer on pullollaan klassisia rantalomakohteita, raidallisia, suolaveden haalistamia aurinkovarjoja, ajattomia, helteiden vääristämiä, vesimeloninmehun värisiä lomamaisemia ja sensuellia, kuumaa kesäihoa.

Eikä se pahakseen pannut, Parkkonen.
(Osti tietysti muitakin kirjoja, sekoaa kirjakauppoissa, kuten vaimonsakin.)

(Ah kuinka mä kaipaan sitä alkukesämme Kreikan ehtymätöntä, aseistariisuvaa lämpöä, tänäkin koleana elokuun iltana…)

Haluatteko tietää mitä minä sain kesälahjaksi?

Lue lisää: Kivan pikakatsauksen Berjaouin lempiasioihin saat tästä (kylläkin jo muutaman vuoden vanhasta) FvF:n haastattelusta.
Seuraa Akila Berjaouia myös Instagramissa.

TallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallenna

Vauhdikas kotiinpaluu ja pop uppia

Vauhdikas kotiinpaluu ja pop uppia

Olemme palanneet, siis jo melkein viikko sitten. Kotiutumisesta en vielä osaa sanoa, jalat ovat hädintuskin koskettaneet maata sen jälkeen kun aamuneljältä viime keskiviikkona laskeuduimme Helsingin lentokentälle. Se ken ei ole elänyt Hangon kesää, ei voi ymmärtää tätä heinäkuisen touhotuksen määrää!

Nyt tapahtuu koko ajan ja paljon. Joka ilta on bileet, jokaisena aamuna on laitettava kello soimaan että ehtii kaiken. KAIKEN! Hanko on ahneiden alttari, mitä tulee kesäkivaan. Ja osassa siitä meilläkin on lusikkamme sopassa.

Helsingin houkuttelevimmat kivijalkapuodit Nest Factory, Tikau ja Urban A, sekä hyvää tekevät Itämeri-brändit DROPP ja Guardian of the Baltic Sea ovat vallanneet Parkkosen studion Hangon Itäsataman kupeessa. Nyt jos koskaan kannattaa tehdä päiväretki Hankoon. Lähdet kotiin ehkä köyhempänä, mutta onnellisena. Ja vatsa täynnä – voi pojat tätä meidän ravintolatarjontaa taas! Kenties haluat syödä simpukoita Itämeren Portissa tai ostereita Hotel Regatan brasseriessa? Vai vanhan kunnon lohikeiton Brygganilla?

Huomenna keskiviikkona studiolla on rosé-viinitarjoilua ja muuta kivaa klo 16 alkaen, eli Hankoon sieltä ja vähän vikkelään. Nähdään kamu!

Lue lisää: kaikki Hangon kesätapahtumat löydät täältä. Studion pop upin tapahtumasivu facebookissa, kas täällä.