comments 4

Auringonlasku Cannesissa ja erään pallon tarina

Yhtenä iltana ohjelmassa luki vain “Auringonlasku Cannesissa”.

Odotellessamme illan kiertymistä kuljeskelimme ympäri elokuvafestivaaleilta tuttua Palais des Festivalsia ja bongailimme kuuluisia kätösiä. Poika osti kojusta pallon mummon antamalla joulurahalla. Poika ostaa aina pallon.

Jakauduimme kahteen joukkueeseen, me tytöt lähdimme haaveksivasti hymyillen kävelemään käsikynkkää pitkin La Croisettea, puikkelehtimaan sinisten aurinkotuolien välistä rantabulevardin hulinaan. Pojat jäivät rantahiekalle potkiskelemaan. Kun jälleen kohtasimme, jäi kuumissaan puuskuttavista herrasmiehistämme vierellemme kahdet litimärät kengänjäljet. Taas!

Pallo oli kuulemma karannut ensin viattoman näköisesti rantaveteen, mutta siitä kiitänyt salamannopeasti ulapalle. Sankarimme olivat juosseet rantaviivaa kilometritolkulla, välillä laitureiden kautta koukaten ja merelle mölyten. Kuin ihmeen kaupalla tuuli lopulta muutti suuntaa, pallo käänsi kurssinsa kohti omistajiaan ja lipui vihdoin syliin. Tarina oli pidempi ja monipolvisempi, mutten viitsi teitä(kin) sillä uuvuttaa.

Pari päivää myöhemmin iso ruttuturpainen koira juoksi pojan viereen, nappasi pallon kädestä ja puraisi sen paukahtaen puhki. Pallon, jolla oli jo niin suuri selviytymistarina!

Tiesitkö: Vuonna 1912 rakennetun loistohotelli Carltonin tornien malli ja muoto ovat kuulemma kunnianosoitus Rivieran kuuluisimman kurtisaanin ja tanssijan La Belle Oteron rinnoille. 

4 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.