Katselin viikonloppuna uutta puhelinta, ja olin surullinen Nokian puolesta. Yksikään malli ei aiheuttanut minkäänlaisia väristyksiä, vaikka minä olen sentään hyvin helposti värisevä henkilö. Seuraavaksi kiinnitin huomioni seuraavanlaiseen seikkaan: Ostin Chanelin kynsilakan (kyllä, se ah niin kuuman viileä sävy Black Pearl) ja huomasin haluavani säilyttää sen pienen pahvirasiankin. Siinä on kaikki kohdallaan, se on loppuun saakka mietitty pakkaus. Nostan sen kylpyhuoneen hyllylle, ja asetan oikeaan kulmaan, aamuvaloon nähden. Kaunista…. Nokian kännykkälaatikko tulee myös pidettyä tallessa, sillä siellä voi säilyttää puhelimeen liittyvät tarvikkeet ja käyttöohjeet. Mutta sen pakkauksen tungen kirjoituspöytäni laatikon viimeiseen nurkkaan. Ja siis nyt puhutaan vasta pahvikuorista…