Month: heinäkuu 2017

Vauhdikas kotiinpaluu ja pop uppia

Published by Anna

Olemme palanneet, siis jo melkein viikko sitten. Kotiutumisesta en vielä osaa sanoa, jalat ovat hädintuskin koskettaneet maata sen jälkeen kun aamuneljältä viime keskiviikkona laskeuduimme Helsingin lentokentälle. Se ken ei ole elänyt Hangon kesää, ei voi ymmärtää tätä heinäkuisen touhotuksen määrää! Nyt tapahtuu koko ajan ja paljon. Joka ilta on bileet, jokaisena aamuna on laitettava kello soimaan että ehtii kaiken. KAIKEN! Hanko on ahneiden alttari, mitä tulee kesäkivaan. Ja osassa siitä meilläkin on lusikkamme sopassa. Helsingin houkuttelevimmat kivijalkapuodit Nest Factory, Tikau ja Urban A, sekä hyvää tekevät Itämeri-brändit DROPP ja Guardian of the Baltic Sea ovat vallanneet Parkkosen studion Hangon Itäsataman kupeessa. Nyt jos koskaan kannattaa tehdä päiväretki Hankoon. Lähdet kotiin ehkä köyhempänä, mutta onnellisena. Ja vatsa täynnä – voi pojat tätä meidän ravintolatarjontaa taas! Kenties haluat syödä simpukoita Itämeren Portissa tai ostereita Hotel Regatan brasseriessa? Vai vanhan kunnon lohikeiton Brygganilla? Huomenna keskiviikkona studiolla on rosé-viinitarjoilua ja muuta kivaa klo 16 alkaen, eli Hankoon sieltä ja vähän vikkelään. Nähdään kamu! Lue lisää: kaikki Hangon kesätapahtumat löydät täältä. Studion pop upin tapahtumasivu facebookissa, kas täällä.

Pari sanaa kuumuudesta

Published by Anna

En nyt mitenkään halua kiertää veistä haavassa, mutta taivas miten tämmöinen luotettava auringonpaiste voi ihmismieltä rentouttaa. Kesäkuu, ja tämä heinäkuun alkukin on oivaa aikaa Kreikassa lomailijalle. Vielä ei ole sietämättömän kuuma, paitsi niinä päivinä kun on. Ja aurinko paistaa varmasti. Jos edellisenä iltana päätät, että huomenna on rantapäivä, ei sen perään tarvitse koskaan sopertaa pelokkaasti sanoja  jos ei sada… Muistaakseni kerran on muuten satanut, viiden minuutin verran. Luonto varmasti tykkäisi enemmästäkin, mutta oliivipuut ja meikäkukkanen nauttivat lämmöstä. Vettä, pimeää ja kylmää on niin sanotusti ihan riittävästi omasta takaa. Mutta palataan vielä niihin päiviin, kun lämpötila kipusi yli neljäänkymmeneen. Tiedättekö, hassua, mutta se on tavallaan ihan sama kuin jos (kun) Suomessa on heinäkuussa 13 astetta ja sataa: kesälomasuunnitelmat menevät mönkään, etkä voi tehdä mitään muuta kuin istua sisällä ja pelata ristiseiskaa! Ihan sama! On aivan turha kuvitella koluavansa muinaista Messiniaa kun mittari tykittää +43. Mä otan pantin. No, voit tietysti herätä aikaisin ja mennä pariksi tunniksi rannalle ennen kuin kuumuus on korkeimmillaan. Aamuranta onkin ihana. Se on minun ja muiden mammojen uima-aikaa. Turkoosin Kalamatan-lahdelman Taygetos-vuoren kainalossa …

Sanoinko jo ruoka?

Published by Anna

Ruokaa rakastava matkailija kiinnittää Kreikassa huomiota eritoten yhteen asiaan: kuinka periksiantamattomasti perinteinen keittiö pitää pintansa muun maailman ruokatrendien myllerryksessä. Ruokalistaa ei aina edes tuoda pöytään, sillä se on aina sama, mitä sitä ihmettelemään: kreikkalaista salaattia, grillattuja vihanneksia (tai riisillä täytettyjä), tsatsikia, papuja, villivihanneksia, souvlaki-vartaita kanasta tai possusta, kokonainen kala, mustekalan lonkero, pieniä sardiineja, jos Ahti suo… Sen kuin sanot vaan. Kaikki on huippusimppeliä. Ihan niin kuin Yaya (isoäiti) on aina tehnyt. Mausteilla ei leikitä. Hyvä, vihreä oliiviöljy, kuivatut, vuorilta kerätyt yrtit ja kuumakylkisen sitruunan mehu useimmiten riittävät. Vuokaemännän yllätykset pihapöydällä todistavat kaikessa yksinkertaisuudessaan samaa: puutarhassa odottaa meitä kolhiintunut muoviämpärillinen pulleita appelsiineja, kesäkurpitsoita ja muutama ruskea muna. Ja yhtenä aamuna ruskeassa saviastiassa itse tehtyä jogurttia! Toisaalta seuraan sivusta ravintoloissa kuinka seurueet tilaavat pöydän keskelle valtavia, kukkuraisia pikilia -lautasia, eli valikoimia, joissa on iso kasa ranskalaisia perunoita, erilaisia käristettyjä lihoja (tai joskus kaloja, friteerattuja), juustopalleroita, lihapullia, rapeaa possunnahkaa. Lautasen reunalla saattaa näön vuoksi olla silloin tällöin pari tomaatinlohkoa. Melko raskasta. Törmäsin Instagramissa ranskalaisten kirjaan Kalamata – La Cuisine, la famille et la Grèce. Kalamata-kirjan kirjoittajat ovat ruokaihmisiä siis muutenkin, heillä on …