En nyt mitenkään halua kiertää veistä haavassa, mutta taivas miten tämmöinen luotettava auringonpaiste voi ihmismieltä rentouttaa.

Kesäkuu, ja tämä heinäkuun alkukin on oivaa aikaa Kreikassa lomailijalle. Vielä ei ole sietämättömän kuuma, paitsi niinä päivinä kun on. Ja aurinko paistaa varmasti. Jos edellisenä iltana päätät, että huomenna on rantapäivä, ei sen perään tarvitse koskaan sopertaa pelokkaasti sanoja  jos ei sada…

Muistaakseni kerran on muuten satanut, viiden minuutin verran. Luonto varmasti tykkäisi enemmästäkin, mutta oliivipuut ja meikäkukkanen nauttivat lämmöstä. Vettä, pimeää ja kylmää on niin sanotusti ihan riittävästi omasta takaa.

Mutta palataan vielä niihin päiviin, kun lämpötila kipusi yli neljäänkymmeneen. Tiedättekö, hassua, mutta se on tavallaan ihan sama kuin jos (kun) Suomessa on heinäkuussa 13 astetta ja sataa: kesälomasuunnitelmat menevät mönkään, etkä voi tehdä mitään muuta kuin istua sisällä ja pelata ristiseiskaa! Ihan sama! On aivan turha kuvitella koluavansa muinaista Messiniaa kun mittari tykittää +43. Mä otan pantin.

No, voit tietysti herätä aikaisin ja mennä pariksi tunniksi rannalle ennen kuin kuumuus on korkeimmillaan. Aamuranta onkin ihana. Se on minun ja muiden mammojen uima-aikaa. Turkoosin Kalamatan-lahdelman Taygetos-vuoren kainalossa pilkuttaa hattupäiden klaani, kun kaupungin tädit pulahtavat pienissä puuvillalakeissaan vaihtamaan kuulumisia pariksi tunniksi vettä polkeviin ryhmiin keskelle suurta sinistä. Meri on aamulla ihan tyyni, valo varovaista ja autereista. Vuorilta valuu usvaa alas kaupunkiin. Vesi on niin kirkasta, niin kirkasta, että pohjaan näkyy metritolkulla laiskasti etenevän uimarin alla.

Illalla syömään lähdetään aikaisintaan kello yhdeksän, kymmenen aikaan. Nyt vasta me alamme päästä rytmiin, juuri kun kaikki on kohta ohi. Ensimmäisen viikon elelimme 3-4 tuntia etuajassa kaikkiin muihin nähden; kärkyimme lounasta 11-12 aikaan ja pönötimme tyhjissä ravintoloissa iltakuudelta. Hölmöt… Vielä puolilta öin, tai oikeastaan VASTA puolilta öin alkaa meno olla huipussaan. Perheet vaeltavat rantabulevardia lastenrattaita työnnellen, tavernat ovat täynnä, kaikki kippolat, kioskit ja jokunen kauppakin on auki. Huvipuiston pöytäkiekkoon ja törmäilyautoille on jonoa. Isäntäperheemme 12-vuotias sisarentyttö ehdottaa vähän ennen yö-yhtä jäätelöille lähtöä, ja mehän lähdemme. Athanasiouksen kylmää höyryävien metallisaavien äärellä käy kova kuhina, kalamatalaiset kaavituttavat pistaasijäätelökulhot äkkiä tyhjiksi!

Jos meillä kesti reilun viikon saada aikatauluista kiinni, niin vähintään yhtä kauan kesti ymmärtää muita kuumuudessa elämisen pelisääntöjä.

Koska olen haikeudesta elävä otus, olen tehnyt jo pientä pakkailua. Tyhjensin laatikoita, joihin olin tulopäivänä sullonut matkalaukusta vaatteita. Ne näyttävät nyt omituisilta, vierailtakin. Farkuilla, villatakeilla, umpinaisilla kengillä ei tee yhtään mitään. Kaikki musta ja hihallinen, turhaa. Villasukkamytty naurattaa, mutta ei sentään niin paljon kuin erään nimeltä mainitsemattoman mukanaan raahaama KEVYTUNTUVATAKKI! (Vinkki: sama tyyppi, joka unohti alusvaatteensa ja muutenkin puoli omaisuuttaan kotiin. Ei kuitenkaan KEVYTUNTUVATAKKIA, ahahahahahaha!!!)

Olen ostanut liehuvia hepeneitä, joita tuskin ikinä tulen Kreikan ulkopuolella, siniharmaalla iholla käyttämään, ja valkoisen pellavamekon, valkoisen pitsipaidan ja paritkin rantasandaalit. Valkoista, ja luonnonmateriaaleja, ei niin turhaan opeteta. Hattu ja aurinkolasit ovat välttämättömät, viuhkakin. Joskus tosin on niin kuuma, että viuhkan heiluttaminen nostaa hien pintaan. On parasta istua vain ihan hiljaa aloillaan.

Vinkki muuten sekin. Kun on kuuma, ei hötkyillä. Ollaan vaan ja annetaan kuumankin olla.

Olen täällä taas huomannut, kuinka ärsyttävän paljon mietin ulkonäköäni. On tehnyt äärettömän hyvää turhamaiselle luonteelleni olla joka päivä ihmisten ilmoilla uimapuvussa ja lähes* meikittä, hiukset suolavedestä raskaalla nutturalla. Niin, meikit… rakas kajalini, rakkaat voiteeni. Turhaa, turhaa… Viisain päätökseni PITKÄÄN AIKAAN (Kreikkaan lähtemisen lisäksi) oli käydä muotoiluttamassa ja värjäyttämässä kulmat ennen lähtöä. Herranjestas, sehän on ihan puhdasta neroutta! Jumaloin suolan kiillottamia, paahtuneita, kulmakarvojen kehystämiä kasvojani harva se aamu kylpyhuoneen peilissä.

Kuuman ilmaston eläjien ykkösselviytymiskeino on tietysti siesta. Kuinka autuasta on palata rannalta, juoda kylmää vettä, käydä suihkussa, öljytä itsensä ja pujahtaa pimennetyn makuuhuoneen valkoisiin lakanoihin. Uni tulee hetkessä, vain sirkat sirittävät ikkunaluukkujen takana.

Kuumuuteen myös tottuu. Kun lämpötila lopulta palautuu takaisin yli neljästäkympistä kolmenkympin kieppeille, tuntuu ihanan raikkaalta. Yhtenä iltana häviän vedon, kun palelelen puutarhassa korttipelipöydässä ja väitän asteita olevan 18. Mittari kelluu kuin kelluukin turvallisesti +27:ssa.

Kello lähenee nyt neljää iltapäivällä, ryhdyn laittamaan lounasta. Sitten vielä iltauinnille ja pimeyden turvin tavernaan puiston keskellä, jonka eilen löysimme iltakävelyllä. Vai vain vohveleille merenrantaan? Ihan kuin täällä yhteen vuorokauteen mahtuisi monta päivää, ihan kuin meillä olisi paljon enemmän aikaa.

*Jos kuitenkin ihan vähän meikattais, eli lempparit meikkipussissa tällä helle(enisellä) reissulla:

Chanelin Le Volume Waterproof, sävy 10 Noir – aivan LOISTAVA vedenkestävä ripsari!

Bare Mineralsin Complexion Rescue, Tinted hydrating gel cream, SPF 30, PA +++ – vähän tasoitusta hei kamoon.

Boho Green Revolution, poskipuna ja aurinkopuuteri – illalliselle säihkettä poskipäille!

Lumenen Rasberry Miracle Lip Perfecting Balm – huulikiilto ei pelkästään näytä nätiltä, vaan myös suojaa huulia.

Avènen Eau Thermale-kasvovesi – uutena käyttötarkoituksena suolan huuhtominen kasvoilta rannalla.

Avène Eau Thermale-sarjan Huile Solaire UVA, SPF 30 aurinkoöljy – jumalaista kamaa kaiken valkoisen töhnän jälkeen!

Kloranen Mousse à la Camomille, hiuksiin jätettävä hoitovaahto. Ihana, ihana!

Dermalogican Ultracalming serum concentrate – illalla, auringonoton jälkeen.

Korres Pure Greek Olive Anti-ageing Body Oil – kropalle, auringonoton jälkeen.