Makuja Makanassa
No niin, Kirjatoukka tykkää kun Kirjatoukkaa hemmotellaan.
Ravintola Origon isäntäpari Joanna & Jan ovat pistäneet yhtiökumppaneineen pystyyn uuden ravintolan Hangon Itäsatamaan, makasiinirivistön jatkoksi. Kotona Hangossa-bloggarit saivat kutsun tulla tutustumaan Makanaan, ja eilen oli se ilta.
Mihin huomio kiinnittyy ensimmäiseksi? Baarinurkkauksessa, riippukeinu-loungen takana seinää koristavat mustat piirrokset ja kirjaimet, vuosilukujakin näkyy merkatun. Pujopartainen pää, 1901… Nämä kuuluistat rantamakasiinit on rakennettu 1800-luvun lopussa. Mitä vanhempi ja räjähtäneempi rakennus, sitä varmemmin viihdyn. Hyvä kun ovat jättäneet pintoja paljaaksi. Talvella täällä ei vielä iltoja istuskella, mutta kesäravintolana vallan cool!
Saimme ensihätään käpäliimme cocktailit, tai mocktailit. Ensimmäisessä on terästystä, jälkimmäiset ovat raikkaita ja alkoholittomia ja sopivat vaikka ruokajuomaksi. Minä vohkin tiskiltä kurkulta maistuvan drinkin, ja pidin tietysti kovasti. Voisiko kurkkusiirapin lisäksi lasiin veistää vähän tuorettakin kurkkua, samoin muihin juomiin maljan luonteen mukaan? Se sopisi näin tuoreiden vihannesten, marjojen ja kukkasten aikaan? Parissa alkumaljassa oli umeshua, happamamakeaa japaninaprikoosijuomaa.
Pöytään nostettiin aluksi riisipaperirullia, kolmea erilaista. Suhasimme puikkoinemme ja riisirullinemme dippikulhon kimpussa, annosten jakaminen on täällä suotavaa ja se kannattaakin, jotta pääsee maistelemaan mahdollisimman montaa makua. Pääruokalautasia kannettiinkin pöytäämme melkein koko aasialaissävytteinen lista läpi. Ja mehän söimme!
Mutta ensin kuvasimme. Kun bloggariparvi on liikkeellä, ei kenenkään tarvitse nolostella kameran tai puhelimen kanssa annosten yllä häärimistä. Ikkunoista lankesi ihana valo.
Ajattelin, että mainitsen pari lempparijuttua maistelemistamme helpottaakseni teidän valintojanne jos vierailette. Mutta nyt meinaa mennäkin sormi suuhun. No ne rullat ainakin, niistä katkarapu- ja pähkinäversio varsinkin. Kukkakaalia ja perunaa currijugurtissa. Se sakea kookoscurrykastike “Rendang” häränpaistiannoksessa. Papaija Pok Pok-salaatti. Lohen merikorallisalaatti. Saimme pöytään chilimyllyn ja pienen kipollisen talon omaa viiden chilin kastiketta (hieno, pyöreä maku!), taisin olla ainoa, joka vähän lisäsi potkua? Aasialaisen keittiön ollessa kyseessä makujen autenttisuuden saa arvioida joku perehtyneempi. Toisaalta ei siihen täällä vissiin orjallisesti tähdätäkään. Rentous on avainsana senkin osalta. Ruokajuomanamme oli mainio, salaperäinen valkoviini Wah, Jacob’s Creekilta.
Jälkiruoista maistoimme jokaista, sanotaan nyt vaikka suosikiksi tähtianisliemessä marinoidut hedelmät ja limesorbetti. Ei vaan ananas-minttusorbetti kookospannacotan kera! Siis molemmat. En kyllä meinannut laskea suklaakakkuakaan kauhean kauaksi lusikkani ulottuvilta.
Alkupalarullien ympärille alkoi heti raksuttaa idea ihanista bileistä vanhojen kattoparrujen alla: Makanaan mahtuisi ainakin sata kamua, drinkkejä, samppanjaa, riisipaperirullia, dj nurkkaan soittamaan, mustia bambulyhtyjä, katto täyteen valorimpsuja…
Meillä on kyllä ihan käsittämätön ravintolatarjonta tässä pikkuruisessa kaupungissamme, ja Makana onnistuu vielä olemaan erilainen, omanlaisensa ja erinomainen. Hyvä Hanko! Hyvä Makana!
Viimeisessä kuvassa päivälleen 15 vuotta kimpassa ahkeroinut ravintoloitsijapariskunta, onnittelemme. Melkein kaikki annokset olivat muuten gluteeinittomia ja maidottomia, lienee monelle tärkeä tieto nykyään.
