Valitse sivu
Kirjastoystävät

Kirjastoystävät

Piti lähettää taas kirjastoon viestiä. Herra Kamera kun kulkee perässäni ja lainailee MINUN kirjastokortillani musiikkia. Siitä seuraa aina “lainasi on erääntymässä”-sähköpostia…

Hei kirjastoystävät!

Saako levylainan uusia, olemme nimittäin hiihtolomalla ja palaamme vasta sunnuntaina palauttamaan?
Kiittäen,
Anna (ja Tomi, joka sen cd:n oikeasti lainasi ja joka ei ole sitä palauttanut, ja jolle siis pitkä miinus. Minut voi vielä pitää ehdokkaana Vuoden Lainaajaksi!!!)

Levyn uusi palautuspäivä on 17.3. Nyt skarppina Herra Kamera, tässä on tärkeät asiat vaakalaudalla!
Kotia, kasoja

Kotia, kasoja

Valon vaikutusta ei voi väheksyä. Ei muutenkaan, ihmismielelle, mutta varsinkaan jos ihminen aikoo blogata ja jotain kuviakin joskus ottaa.

Interiöörikuvia kysytään ja toivotaan usein. Kun Herra Kamera ei ole noin seitsemään kuukauteen ollut kotona valoisaan aikaan, jos silloinkaan, niin aika vaikea sitä on esimerkiksi yöllä valokuvia otella. Kun helmikuun puolessa välissä viikonlopun aamukahvipöytään paistaa yhtäkkiä taas aurinko, koti kylpee valossa. (Pölyssä, mutta myös valossa.) On vain hetki aikaa, pitää rientää, mutta kirjakasat ovat siinä sopivasti vinksallaan, kun taas johtoja ei ehditty piilotella. Ei tässä nyt mitään stailisteja olla.

Hetki hyödynnettiin. Teiniltä ei kysytty.

Vaaleanpunainen lempityyny muuttaa kaiken kauniiksi, myös kulahtaneet sohvat ja nojatuolit. Mokosta.

Mummon makkarat

Mummon makkarat

Viime viikonlopulta yksi simppeli resepti.

Sillä aikaa kun me kuhertelimme Helsingissä, mummo tuli Hankoon lapsia kaitsemaan. Ja aina kun mummo tulee Hankoon, mummon on tehtävä siskonmakkarasoppa. Tätä ikiaikaista traditiota ei käy muuttaminen. Ei vaikka mummo haluaisi tehdä ranskalaisia maalaiskananpoikia viinissä tai jotain muuta minun mielestäni ihanampaa.

No mutta nythän me olimme poissa jaloista makumieltymyksinemme ja siskonmakkarakeitto sai tohista hellalla täysillä uskollisten kannattajien kärkkyessä valmistumista vierestä. Mummo tekee aina jättikattilallisen kahdeksi päiväksi, ja ensimmäisenä iltana se on syöty.

Kun me palasimme kotiin, paketillinen siskonmakkaroita oli vielä jäljellä jääkaapissa. Paistoimme siskokset voissa pannulla, maustimme yrttisilpulla, kevätsipulihakkeluksella ja mustapippurilla ja tarjoilimme pinaatin, parmesaanin ja pinjansiementen kera.

Jääkaapista löytyi vielä sen seitsemää sorttia kasvista ja juuresta, keittotouhuista ylijääneitä. Mummo oli todellakin kantanut kaikki Hangon vihannekset meille. Porkkanat, lantut, fenkolit, broccolit, ruusukaalit, palsternakat ja kaikki niiden kaverit pilkottiin pieneksi ja tuikattiin uuniin öljy-hunajahunnun alle. (Kovempia kavereita voi tarvittaessa vähän höyryssä pehmennellä ennen uunia.) Syntyi makoisa paistos sellaisenaan nautittavaksi tai minkä vaan hiihtolomamakkaran rinnalle.

Hiihtokelejä metsästämässä

Hiihtokelejä metsästämässä

Kesänaapurit tulivat hiihtolomalle Hankoon, auto täynnä suksia ja luistimia. Siellä ne odottavat edelleen lumisempia aikoja. Pulkan ja kelkan sijaan naapurin pikkulikat kaivoivat esiin karkkiväriset Joponsa ja suhailivat pitkin aurinkoisia, lämpöisiä kujia, jotka kaikki näyttävät päätyvän kimaltelevan meren ääreen. Kevätsää, kevään tuoksukin. Entäs valo!

Mutta kuten näemme, kyllä täällä tekemistä riitää lomalaisille; pienille tytöille, pienille pojille ja vähän isommillekin. Ja Alan’sista pullat päälle!

Me lähdemme nyt kuitenkin pienelle reissulle lunta etsimään. Jos saan Herra Kameran hiihtoanorakin liepeestä jossain rinteessä kiinni, niin varmaankin postailen teille sieltäkin. Minä kun olen enemmän sellaista sisäliikuntasorttia. Tai siis sisäsorttia 🙂

Seuraa meitä myös Facebookissa ja Instagramissa!

Look like Lou, osa 5

Look like Lou, osa 5

Katsoppas, ihan paras väittelykaverini Ludowica, kameran edessä pitkästä aikaa!

Kaupungin tyylikkäin tyttö ajoi rinnalle kun palailimme aurinkoiselta mutta hyiseltä sunnuntaimarssilta, veti viereen parkkiin ja nousi autosta niin vastaansanomattoman makean näköisenä, ettei meillä ollut muuta mahdollisuutta kuin kiskoa hänet kohmeisilla käsillämme sisäpihalle kaari-ikkunamme eteen kuvattavaksi.

Lentäjäntakki on aito, vanha jenkkiläinen bomberi, on jotain majavaa kaulan ympärillä ja kaikkea hienoa yksityiskohtaa. Pilottirotsi on ostettu pulassa olevalta neitokaiselta New Yorkista 200 dollarilla. Raidalliset “Hickory Stripe” farkkuhaalarit ovat 13 taalan Ebay-löytö Ameriikoista, merkkiä Key Imperial, The Aristocrat of Overalls.

Hanskat: Marmotit, helsinkiläisestä Scandinavian Outdoorsista.
Pipo: Hangon Käsityöläiset/ Villa Orrman.
Kaulahuivi: Saatu.
Arskat: Ray Ban.
Rintamerkki: Superwomanin vanha kaulakoru.
Rööki: Camel.

On se, mainio!

Edelliset Lou’t löydät täältä. Ludde komeilee myös Hangon uudessa matkailuesitteessä, monen muun paikallisen tyyliniekan lisäksi.