Keittiössä, hyvin varhainen lankalauantai. Auringonvalo valuu lattialle, on hiljaista. Kirjatoukka ja Herra Kamera istuvat aamukahvipöydässä. Herra Kamera lukee eilistä Hesaria, Kirjatoukka lukee tammikuun British Vogueta. Kirjatoukka (katkaisee pitkän vaitiolon): Mä ajattelen.Herra Kamera: —Kirjatoukka: Ei kun mä vaan ajattelin sanoa, että mä ajattelen, jos sä ihmettelet miksi mä en puhu mitään.Herra Kamera: Okei.Kirjatoukka: Jos sä ihmettelit miks mä oon niin hiljainen, niin mä siis vaan ajattelen.Herra Kamera: Se on ihan ookoo. Kirjatoukka: Mulla on ihan hirveesti taas ajatuksia päässä.Herra Kamera: —Kirjatoukka: Haluutsä kuulla?Herra Kamera: … no anna tulla…Kirjatoukka: Mä ajattelin muun muassa sitä, että on varmaan ihanaa, kun on vaimo, joka innostuu muistikirjoista?Herra Kamera: ? ? ?Kirjatoukka: Että on hauska elää semmoisen kanssa, joka innostuu muistikirjoista?Herra Kamera: ? ? ?Kirjatoukka: Siis että kyllä sua on niin lykästänyt, Herra Kamera!

Pitkäperjantai on ollut kaikkien aikojen lempipäiväni, mennyt jopa ohi tiistaiden. Siinähän on kaikki ainekset PYJAMAPÄIVÄÄÄÄN! Mutta nyt nämä huumaavan aurinkoiset kevätkelit (missä on räntäsade kun sitä tarvitaan?) ja yleinen synnintunnon heikkeneminen ovat aiheuttaneet sen, että jalka vippaa maallisiin iloihin jo heti aamusta. Niinpä me sitten kävelimme jäällä, söimme lohisoppaa På Krokenissa, katsastimme ystävien uuden Hanko-kodon, jopa kilistelimme sen kunniaksi, ja lopuksi vastaanotimme liudan sukulaisia pääsiäisenviettoon. Illallispöydässä oli savukalaa, voisulalla hyväiltyä parsaa, valkosipulin kanssa paistettuja sieniä, sitruunaista pinaattimuhennosta, paahdettuja tomaatteja ja timjamia sekä vihreä salaatti. Lammas loikkaa pöytään vasta tänään.

Olen löytänyt niin hyvän kombon omalle joogapolulleni; Astanga + Yin. Astangaa meille opettaa oma opettaja Piipa, mutta Yin-tunneilla käyn Merijoogassa. Yin on syvävenyttelyä, sidoskudoksiin asti ulottuvia, useiden minuuttien pituisia asanoita. Tunnin jälkeen olen ihan muovailuvahaa, mahtava fiilis! Jos et ole vielä lyönyt pääsiäistäsi lukkoon, niin kurkistapa Merijoogalaisten pääsiäisohjelma, aika ihana vai mitä! Ja huhtikuussa alkaa Yin-kurssi, kerran viikossa, torstaisin. Huhtikuussa Merijooga myös muuttaa isompiin, valoa tulviviin tiloihin, Herra Kameran studion naapuriin. Onnea uuteen joogakotiin!

Jäällä käy kuhina. Siellä luistellaan, pyöräillään, pelataan lätkää, potkukelkkaillaan, purjelautaillaan, juostaan ja liu’utaan. Kuulemma viimeksi joskus 60-luvulla on pinta ollut noin paljas, tasainen. Me kävelemme vielä ennen nukkumaanmenoa kotikadun päähän ja laskeudumme leijonien ohi rantaan ja meren ylle. Kuten kuukin, joka tekee kuunsillan. Jäälle. Ihmeellistä. Avovesi tulee lähemmäksi ja lähemmäksi. Jäiden lähtöä Hangon edustalta voit seurata myös vesitornin webbikameran välityksellä.

Ihminen koputtelee Kirjatoukan oveen. – Moi Kirjatoukka! – Moi moi, tuu sisään. Keitetäänkö kahvit? – Joo, vaikka. Mä tulin kyllä hakemaan sua kävelylle. – Katotaanko eka mun kirjoja? – Noooo voidaan me vähän kattoo…. – Mulla on niin ihania kirjoja. – Joo… – Kato nyt, kellään ei oo näin ihania kirjoja, tää on ihan hullua miten ihania kirjoja mulla on. – No joo… – Jos sä haluut, sä saat sivellä näitä taidekirjoja? – No ei niin välii… – Aika ihania, vai mitä. Kato nyt kunnolla! – Joo… – Istu vaikka tohon sohvalle, mä annan sulle filtin ja kannan siihen pari kirjaa. – Mä otan nyt ehkä vaan sen kahvin ja sit mennään. – No jos mä laitan sulle pari kirjaa ja lehteä kassiin? – Mulla on nyt aika paljon kaikkee kesken… – Ota nyt edes toi Mikrobitti? – No sen mä voin ottaa… – Ai kun kiva, sit kahvit huiviin ja lenkille!

Mitä Kirjatoukka sitten viikonloppuna näki? No ruokaa ja kirjoja vaan, tietty. Joie de Vivre-pusero, Lindex.

Herra Kamera katsoi Helsinkiä ihan omasta vinkkelistään.