tammi 31, 2013
Jonna Kivilahti, eli ystävämme blogikuningatar Mrs. Jones on yhdessä jumalaisen lahjakkaan valokuvaaja Krista Keltasen kanssa luonut upean sisustuskirjan, 12 x KOTI (WSOY).
Lainaus WSOY:n sivuilta:
“12 X KOTI esittelee toimivaa sisustusajattelua boksien ja brändien
ulkopuolelta. Sivuilta löytyy kutsuvia koteja ja persoonallista asumista
eri puolilta Suomea: nuoren perheen moderni retrokoti, tuhannen ja
yhden yön loisteessa hehkuva asunto sekä puutalounelman dramaattisen
mustavalkoista harmoniaa. Kunkin kodin ratkaisuja kommentoi sisustus-
tai designalan ammattilainen. Keskity ihailemaan tai nappaa ideat omaan
kotiin!”
Arvatkaapas ketkä kaksi hankolaistuttavaanne vilahtavat kirjassa kotikommentaattoreina? 🙂
tammi 30, 2013
Mikä siinä onkin, että tosi usein yökirjani päähenkilö on joku rakastettava renttu? Minun ja Keith Richardsin tiet erosivat jo muutama yö sitten, mutta fiilistellään nyt vielä vähän. Patti Smithillä oli aikoinaan Keith rinnassaan, Keith taas rökitti Jaggeria. Tosi makeita paitoja ja puseroita tehtailee The Worn By Store.
tammi 30, 2013
Minulla on ongelma. Ongelman nimi on Chaturanga.
Chaturanga on joogapunnerrus, jossa vartalo lasketaan lankkuna alas, kämmenten ja varpaiden varassa, kädet taipuvat kyynärpäistä ja pysyvät kiinni kyljissä, lapaluut tasaisena. Teen punnerruksen ihan väärin.
Tämä asia turhauttaa ja harmittaa melkein kyyneliin saakka. Punnerrus toistuu (astanga)joogaharjoituksessani monta kertaa, ensin aurinkotervehdys A+ B-sarjoissa, ja sitten liikkeiden välissä. Kyynärpääni sojottavat sivulle, käännän lapaluuni yhteen ja selkäni on notkolla. Olen onnistunut kehittämään itselleni kauhistuttavan hartiasäryn ja ristiselkäni huutaa hallelujaa.
Olen niin jumittunut väärin tekemiseen, etten saa muutettua liikettä, vaikka nyt olenkin keksinyt missä teen väärin. Ihana opettajammekaan ei pysty murtamaan lukkoani asanan suhteen, oivalluksen on tultava minusta. Ymmärrän, että pienellä olkapäiden linjauksella pääsisin oikeaan asentoon ja liikkeessä eteenpäin. Joudun kuitenkin aloittamaan ihan alusta, nollaamaan koko polkuni, palaamaan vatsalleni joogamatolle ja nousemaan sieltä kuin ammoinen esi-isämme vedestä kuivalle maalle. Ja se saa minut raivon partaalle.
Jooga on kova koulu mielellekin. On hurjaa tajuta, että monen liikkeen osalta oppiminen tulee viemään vuosia. Joidenkin liikkeiden lopullinen muoto on minun räpiköinnistäni yhtä kaukana kuin Kilimanjaron huippu. On päiviä, etten osaa edes hengittää oikein. Joogassa ei kai kuitenkaan ole kysymys perille pääsemisestä, voittamisesta, pärjäämisestä, vaan matkasta. Jokainen harjoitus on yhtä arvokas. Ei ole olemassa hyvää tai huonoa, oikeaa tai väärää (paitsi se väärä punnerrus, prrrhn…).
Nyt se matka tekee kipeää, ja tunnen hetkittäistä valtavaa houkutusta heittää hanskat tiskiin. En kuitenkaan tee sitä, vaan palaan huomenna matolleni, kurotan kädet kohti kattoa, lasken kämmenet maahan, venytän selkää, vien jalat suoraan taakse…
Pssst: Hangossa avautuu uusi joogasali, Merijooga, tulevana viikonloppuna 2.-3.2. Tutustumistunteina mm. Yin-joogaa, Hatha-joogaa ja Vinyasa Flow’ta. Klikkaa sivuille ja tutustu tarjontaan tarkemmin. Ja mene hyvä ihminen joogamaan, Kirjatoukkakin menee!Korut: Energy Muse
tammi 29, 2013
Mitä yhteistä on Kirjatoukalla ja Kristen Stewartilla. Juu-u, karisma, oikein. Mutta mitä muuta?
Kun suloinen Jennifer kauneussalongistaan linkitti Facebookiin mainoksen, jossa Twilight-elokuvien johtava meikkitaiteilija ilmoitti käyttävänsä Dermalogican Precleanse-putsaria tähtiensä kasvoille, kiidin viivana Vuorikadulle. Jos se kelpaa vampyyreille, se kelpaa myös minulle.
Samalla nappasin pari Essien kynsilakkaa mukaan, pinkkiä pikkutytöille ja itselleni hienostunutta mutaa.
Ja ei puhuta noista lehdistä nyt sen enempää, ettei tule mitään nipotusta, kun mulla on se lehtilakkokin…
tammi 29, 2013
Kyllä ruotsalaiset osaa…
Byredo‘n kirjastossa tuoksuu persikka ja luumu, orvokki ja pioni, patchouli, nahka ja vanilja.
