Month: marraskuu 2012

Tyylilyylit

Vasta ystävän suositeltua erästä musiikkiteatteria, ja poimittuani Viini-lehdestä vinkin Timo Lassyn lempparijazz-luolasta, aloin ajatella, että tosiaan, Pariisissa voisi mennä iltaisin konsertteihin ja teattereihinkin, eikä vain syödä ostereita ja kuherrella Gér….Herra Kameran kanssa ; ) Ihan ensimmäiseksi säntäsin tarkistamaan, olisivatko nämä jumalaiset naiset kulmilla samaan aikaan. Valitettavasti eivät, eivätkä tiet ristenneet Jane Birkinin tai Benjamin Biolaynkaan kanssa, mutta paljon muuta mielenkiintoista ohjelmistosta kyllä löytyi! Brigitte, eli Sylvie Hoarau ja Aurélie Saada keikkailevat: MySpaceYstävän suositus: Zo Brel, Théâtre Les DéchargeursTimo Lassyn klubivinkki: Duc des Lombards, “Pullo Bollingeria ja kaksi lasia”… Pariisin kulttuurikalenteri mm. täältä ja lippuja mm. täältä.

Tiput

Kirjatoukka Bookclubbaili sunnuntaina, ja ajeli illaksi valmiiseen pöytään. Stockalta napatut ranskalaiset luomumaalaiskanat köllivät rapeina padassa, punaviini hengitteli, kynttilät tuikkivat, Herra Kamera oli komeampi kuin koskaan. Vasta seuraavan aamun liidunvalkoinen valo paljasti keittiön räjähdystilan. Mutta oli se sen arvoista!

Tiskirätti tiedän sen

… mutta piukean pinkki sellainen! Just mahtavaa Chifonet! Ainakin tämmöisen tavallisen perheenäidin mielestä, joka välillä ajattelee, että kas kun ei Luoja luonut suoraan toista kättäni rätiksi, kun kuitenkin näköjään vietän ison osan lahjakkaasta elämästäni hinkaten tiskipöytää, perhana! Niiiiiin tyylikäs mattamusta tiskiharja on kotimainen MUSTA5101. Runko on kierrätettyä ylijäämämuovia ja harjasosa luonnonmateriaalia. Sen löysin Hangon Villa Himasta. “Use, Love, Recycle”.

Roimasti ranteeseen

Antik Batikin perustajan ja pääsuunnittelijan, italialaisen Gabriella Cortesen koti Pariisin 9. kaupunginosassa ja muutama mehevä ranneryöpsähdys mallistosta. Huomaa lukunurkka ikkunasyvennyksessä. Jutun teon aikaan Gabriellalla oli luvussa tuttu kirja, Rien ne s’oppose à la nuit. Kuka on taas muodin harjalla, aa-ha, aa-ha, aa-ha 🙂 Kotikuvat: Nicolas Beguin/ GlamourKorukuvat: Antik Batik

Hali

Garance Doré ja Scott “The Sartorialist” Schuman. Kirjatoukan mielestä yksi maailman sööteimmistä pariskunnista, heti Kaunottaren ja Kulkurin jälkeen. Garance Doré Blog The Sartorialist Blog

Kevyt kulkea

Vielä hetkeksi Helsinkiin. Muistikirjakierroksen (ei sanaakaan!) ja Galleria Esplanadin pop up-kukkakaupan Kukka & Ruukku avajaisten jälkeen illallinen Gaijin‘issa. Voi miten hyvää ruokaa taas, ja miten kaunista… Laseissa minttua, inkivääriä, limeä, veriappelsiinia, sitruunaruohoa… Ja vaikkei kuviin nyt päässytkään, niin haluan vielä hehkuttaa mun  lempparimummokahvilaani Café Strindbergiä. Café au lait (kulhossa!), luomucroissant aprikoosihillolla, oma lehti tai kirja, marmoripöydät, hellä, ymmärtäväinen ja kohtelias pöytiintarjoilu ja ihanat lattialaatat. Ah, pieni onnellinen hetki maailmankaikkeudessa! Blogissa olin viimeksi Strinbergillä Peggyn kanssa 🙂

Chez Gérard

Nythän on niin, että Gérard Depardieu on aina saanut Kirjatoukan sydämen hiukan väpättämään. Valtava… karisma! Uusimmassa ELLE Décoration-lehdessä nro. 213 esitellään Depardieun koti keskellä Pariisia. Yhtä vaikuttava kuin näyttelijä (ja viinitilallinen!) itse. Oih. Rakastuminen taloon. Aina kun leikimme leikkiä “kenen kanssa menisit illalliselle jos saisit valita ihan kenet vaan” (kai muutkin leikkivät tätä leikkiä?), niin vastaukseni on ollut Monsieur Depardieu. Ajattelen, miten hauskaa olisi varmasti kiertää Pariisin kapakoita hänen kaveriporukassaan, äijät iskemässä toisiaan olalle, viini virtaisi, kaikki ovet aukeaisivat, ruokapaikaksi valikoituisi joku robusti bistro,vateja kannettaisiin pöytään, ilta jatkuisi yöhön ja aamulla auringon noustessa istuttaisiin vielä Seinen rannalla hoilaamassa ja tanssittaisiin muureilla…. Nyt kuvat nähtyäni lisään tähän fantasiaan vielä alkupalat Depardieun talossa. Pakko päästä sinne, edes mielikuvituksen siivin. Kenen kanssa sinä haluaisit illalliselle? ELLE Décoration-artikkeli: teksti Karen Howes ja kuvat Eric Morin

Sielut

Kirjatoukka kävi myös avaamassa Ateneumin näyttelyn 52 sielua. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin avaamisen suoritti kyllä Olli-Pekka Heinonen… Katsokaa tuota harmaata herrasmiestä. Eikö näytäkin, kuin yksi “taiteilijasieluista” olisi liittynyt avajaisvieraiden joukkoon jostain aikojen takaa. Ja kävinhän minä toki myös Ateneumin museokaupassa.

Nannaa

Nyt siskot Tennispalatsiin. Nanna Suden näyttely on upea! Kielen päällä pyörii ylisanoja, tunnelataus on vielä päivien päästäkin suuri, mutten laske sitä näppäimille. Haluan, että koette teokset ja tunnelman itse. Minulla oli kyllä oppaana oppaista parhain, Nanna Suden ystävätär ja taidemaailman haltijatarkummi Krista Mikkola. “Onko mies kuusi, tai onko kuusi mies”, mutisin kierroksellani, ja samassa Krista ojensi Nannan luurin päässä ja sain kuulla kuusipuun merkityksestä vanhassa suomalaisessa tarustossa. Menkää, menkää. Ja kiertäkää myös “väärinpäin”, lopusta alkuun, niin neuvoi Krista. Krista on ehdoton idolini tyylimielessä. Onneksi olemme jo tutustuneet sen verran, ettei hän enää pistä tuijotustani ja hypistelyäni edes merkille. Miten hän sen tekee? Materiaalit, värit, niiden yhdistelmät… Inspiroivaa. Näyttelyn jälkeen nautimme antipastoja ja suklaakakkusia Klaus K:n alakerran Toscaninissa. Krista kertoi (kädet viuhuen, kuten aina) uusista kuvioistaan Euroopan ja Välimeren nuorten taiteilijoiden biennalen presidenttinä (BJCEM), ensimmäisenä naispresidenttinä muuten, chapeau! Torino, Milano, Bryssel, Pariisi, Lissabon… Mikä ihana ajoitus, että osuimme yhteen, ja ehdimme kulkea käsikynkkää hetken Helsingissä! Kirja: Näyttelyjulkaisu/ Nanna Susi – Silmien alla, Underneath the Eyes

Rypistettyä paperia

Kirjatoukan äiti on yksi maailman malttamattomimpia lahjanantajia. Nytkin, melkein kuukautta liian aikaisin, hänen oli saatava luovuttaa nimipäivälahja Kirjatoukalle. Ja mikäs siinä, Kirjatoukka lähtee mielellään huomenna pienelle retkelleen japanilainen, paperinen kirjekuorilaukku kainalossa! (Ja toki mutsi oli pujottanut pussukkaan kirjankin, ja sehän oli Anna Ahmatova Fontankan talossa.) Kauniit SIWA-tuotteet ja muita japanilaisia houkutuksia: Common HelsinkiJa Web Shoppiin (uuuuh, muistikirjavaroitus!) KLIK Kirja: Anna Ahmatova Fontankan talossa, Pirjo Aaltonen – Anne Hämäläinen – Sanni Seppo, Into Kustannus