Valitse sivu
Älä tule paha päivä

Älä tule paha päivä

Eilisestä oli kovaa vauhtia tulossa kurja päivä. Satoi kuin saavista kaataen, pilvet roikkuivat polvien korkeudella ja kaikki mieltä myöten oli mustaa ja pimeää; olin riidellyt poissaolevan Herra Kameran kanssa.

Pyöräilin hakemaan pojua koulusta, reidet kastuivat ensimmäisinä, sitten koko Kirjatoukka. Huusin ja kirosin niskaan valuvaa taivasta, sade suusta pirskoen, vihasin hetken koko tätä Siperiaa, ja ajattelin, että Ranskassa olisi jo lämmin.

Koulun pihalta löytyi pipopää-poika, takki auki, liian isot lenkkarit jalassa. Kotimatkalla tiputin puhelimeni vesilätäkköön ja poika kaatui ohjaustangon yli märälle asfaltille. Minä nyyhkytin hupun reunaan omaa lohduttomuuttani, hän pyyhki pieniä verisiä nyrkkejään paidanhelmaani. Ruokakaupassa kahmin sylin täydeltä värikkäitä vihanneksia koriin. Kotiin (vihdoin) päästyämme alkoi vimmattu pilkkominen ja huumaava tuoksu levisi taloon.

Kasvis-fajitat eli ruokaa, joka kaunistaa:

Paprikahöystö:
5 isoa paprikaa (minulla oli 2 punaista, 2 keltaista, 1 vihreä)
3 isoa sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 punaista chiliä
Paista pannulla nopeasti, tilkassa öljyä. Mausta kuminalla, suolalla ja pippurilla.

Papukastike:
2 säilyketölkillistä valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
Pari purkkia muita (ei liotettavia) papuja, Go Green‘in käyttövalmiit ovat hyviä!
Kuumenna kattilassa. Mausteeksi valmista fajita-mausteseosta pari pussia sekä ropsahdus cayennepippuria. Anna muhitella rauhassa. Maistele, haistele, maustele…

Tomaatti”salsa”
Läjäpäin kirsikkatomaatteja
Pari salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
Pari puskaa tuoretta korianteria
Öljytilkka, suolaa, mustapippuria,  1 limen mehu tai 1/” sitruunan mehu.
Ajetaan nopealla surautuksella sauvasekoittimella raffiksi “salsaksi”

Lisäksi kokojyvä tortilla-leipäsiä, erilaisia salaatteja, avokadoja, ranskankermaa ja cheddar-raastetta

Iltapäivällä, alkuvalmisteulujen jälkeen (jätin kaikki eri soossini rauhassa maustumaan iltaa varten), kipaisin ystävättären kanssa Ravintola Origoon juhlistamaan Kirjan & Ruusun päivää. Nautimme sitruunatorttua ja cappuccinoja, ja vaihtelimme kirjoja ja kuulumisia. Kynttilät paloivat, ruusut nyökyttelivät pöydissä, tarjoilija kaatoi lisää vettä laseihin ja antoi meidän olla. Taivas muuttui vaaeanharmaaksi, valo alkoi puskea läpi.

Pyöräilin vihellellen kotiin, laitoin kynttilöihin tulet, katoin kauniisti ja keräsin lapsukaiset helmoihini. Nyt syödään!

Vieno kirjatoive Kirjojen Keijulle

Vieno kirjatoive Kirjojen Keijulle

Upea sarjakuvataiteilija Catel Muller piirsi pari vuotta sitten Kiki-kirjaan pyynnöstäni omistus”kirjoituksen” Herra Kameralle. Siis kaikki tuo mitä näet kirjan otsikon alla, syntyi pienen pöydän nurkalla, muutamassa minuutissa, lempeästi hymyillen. Eikö olekin hienoa!

Kiki de Montparnasse on lumoava teos, kokonaisen aikakauden kuva, leikkisä ja traaginen, eroottinen ja raadollinen.

Nyt Kikin parivaljakko Catel ja Bocquet ovat luoneet iloksemme uuden albumin “Olympe De Gouges”. Olympe-parka menetti päänsä vuonna 1793 feminististen, julkeiksi tuomittujen kirjoitustensa vuoksi. Näytelmiä, romaaneja, poliittisia kirjoituksia ja artikkeleita kirjoittanut peloton nainen herää henkiin melkoisena tienraivaajana ja humanistina, joka edisti naisten ja vähemmistöjen asemaa oman kohtalonsa kannalta hyvin väärään aikaan…

Siispä, tänä Kirjan & Ruusun päivänä, en haluaisi ruusuja, vaan tämän kirjan.

(Keskimmäisen kuvan laitoin mukaan herkkupalaksi ja inspiraatioksi. Siinä
on Kikin innoittama menukokonaisuus vaihtoehtoineen, josta voi poimia ideoita omiin
kekkereihinsä. Tutustu ihmeessä myös Catel’in blogiin, se on täynnä hurmaavia kuvituksia matkan varrelta. Katso mm. Moleskin-sivut… Oih!)

Sono italiano

Sono italiano

Rakkaita ystäviä kylässä, pitkästä aikaa. Vaikka asumme lähekkäin, emme ehdi tapaaman kyllin usein. Nyt kuitenkin osuivat aikataulut yksiin. Pyysin Hangon viinikaupassa, että jos Herra Se ja Se näyttäytyy pohtivaisena paikalla, voitteko ystävällisesti ilmoittaa, että meillä on tänään italialainen ilta. Pienen kaupungin iloja; viesti oli toimitettu perille!

Alkupaloiksi napostelimme kahta erilaista italialaista makkaraa, oliiveja, paahdettuja kurpitsansiemeniä ja sillä hernepyreellä sipaistuja paahdettuja leipäsiä, kera Proseccon ja puhetulvan.

Pääruoaksi mustatorvisienirisottoa:
Kuullota voissa salottisipulisilppua, sekä valkosipulia. Lisää risottoriisi, lämmitä sekin läpikuultavaksi. Lorauta kattilanpohjalle reilu maitolasillinen valkoviiniä, ja anna sen haihtua. Samaan aikaan taaimmaisella levyllä kihisee hyvä kasvis- tai kanaliemi. Lisää nyt risottoon lientä kauhallinen kerrallaan. Maistele, tunnustele, hauduttele, lisää lientä vähän kerrallaan, mutta enemmän kuin ottaisit uskoaksesi. Lisää sienet (meillä kuivatut, sitten liotetut, käytin myös liotusliemen). Tarkista suola, lisää mustapippuria. Kun riisi on kypsähköä, risotto koostumukseltaan valuvaa, heitä kattilaan lohkare voita ja kaksi kourallista vasta raastettua parmesania. Pyöräytä, mausta persiljalla, kokoa heti annoksiksi.

Tuunasimme vielä annoksiamme pöydästä löytyvillä antipastoilla, kukin mielensä mukaan. Esimerkiksi kurpitsansiemenet toimivat loistavasti!

Jälkiruokana oli lapsille panna cottat ja aikuisille vadelmia ja valkosuklaata:
Lämmitä kattilassa luomukermaa, ja sulata siihen sitten reilusti valkosuklaata. Vatkaa kylmähauteessa kuohkeaksi. Mausta rommitilkalla. Anna hyytyä kylmässä pari tuntia, tarjoa vadelmien kera.

Lehdistökatsaus

Lehdistökatsaus

Lauantaiaamun huumaa on saada lukea sohvannurkassa kaikki pinoiksi kasaantuneet sisustuslehdet, kuuma kardemummamaitokahvi kädessä ja manteli-appelsiinisuklaalevy polvella keikkuen. Tässä muutama kansi makupalaksi. Hollantilaiseen sisustusmakuun voit tutustua Residencen nettisivuilla.

Anopin maksaa

Anopin maksaa

Herra Kamera on onnenpoika. Anoppi on kylässä, ja teki maksaa. Maksahan on ravitsevaa ja edullista.

Mummon maksapihvit:
Osta oikein hyvää naudan maksaa ohuina siivuina. Poista kalvot, jos niitä on.
Ruskista pannulla voissa 5 isoa sipulia. Siirrä sivuun odottamaan.
Ruskista maksapihvit nopeasti molemmin puolin, jälleen voissa. Mausta suolalla ja pippurilla.
Nosta sipulit pihvien päälle, ja lisää 2 purkkia luomukermaa. Hauduta maut kokoon ja kerma kasaan.

Tarjoile puolikkahillon, ruusukaalien ja hernepyreen kanssa.

Hernepyree:
Kiehauta pieni tilkka vettä kattilan pohjalla. Lisää 3 pussia pakasteherneitä, anna kiehahtaa.
Kaada vesi pois, lisää herneiden joukkoon nelisen valkosipulin kynttä, ja soseuta. Sekoita joukkoon purkillinen smetanaa ja nokare voita. Mausta suolalla ja pippurilla. Nauti kuumana, mutta kokeile seuraavana päivänä myös kylmänä. Taivaallista!

Herra Kamera huokaili onnesta pöydän päässä ja huomautti, että Facebook-päivityksessä täytyy olla tarkkana, ettei väitä syöneensä anopinmaksaa…

Meillä oli myös toinen perinneherkku pöydässä mummon ansiosta. Maksan ja siskonmakkaroiden lisäksi hän on nimittäin erikoistunut lauantaimakkaraan. Niinpä nautimme tulopäivänä pullon samppanjaa ja paketillisen lauantaimakkaraa. Mutta ei mitä tahansa lauantaimakkaraa, korostaa hän, vaan Pajuniemen Juhlalauantaita, ohuen ohuina siivuina, ja mielellään suoraan valkoisesta pakkauspaperista!