Valitse sivu
Apua, joulu!

Apua, joulu!

Kirjatoukka, joka mieluiten skippaisi joulun ja viettäisi aattoillan Pariisissa ostereita popsien, samppanjalla ne alas huuhdellen, on jotenkin ajautunut Maalaisunelmia-lehden joulunumeroon tiilirotiskoineen, kuten eräs tarkkaavainen lukija huomasi. Laitetaan sitten kuvia teillekin näytille, kun kerran jo jäin kiinni 🙂

Jutun kävi tekemässä Jonna Kivilahti, joka myös Mrs. Jones‘na tunnetaan! Ja kuvat ovat Herra Kameran.

Itse artikkelissa kuvia oli vain muutama, nämä ovat extra-materiaalia, kiitokseksi kasvavalle lukijakunnalle.
Tämän enempää joulua ette tästä blogista tule irti saamaan, “Kirjatoukan joululahjavinkkejä” lukuunottamatta.

(Ystäväni muistavat ikuisesti legendaarisen Facebook-jatkokertomukseni viime joululta, joka alkoi hermoromahduksella kun mummo tunki kalliin tuoksukynttiläni ulkolyhtyyn ja syvällä ja pyhällä toiveella “Olisipa jo Pitkäperjantai”, kehittyi huippuunsa putkien jäätyessä ja miehen ja vaarin viettäessä hiustenkuivaajan kanssa aattoyön kellarissa ja päättyi Tapaninpäivänä onnelliseen huokaukseen kun joulu oli vihdoin ohi ja saatoimme sukulaisten kanssa tanssia vapautuneesti piirileikkiä keittiönpöydän ympäri, mätiä suupielissä, juhlien vanhempieni hääpäivää ja pitkää avioliittoa, jota tosin myös 30-vuotiseksi sodaksi lempeästi kutsutaan…)

Lokakuu loppuu

Lokakuu loppuu

Ruusut ja laventelit kukkivat vielä, kirjaston takana, salaisessa puutarhassa.

Uusi tuttavuus

Uusi tuttavuus

Nappasin lehtihyllystä uuden lehtituttavuuden. Papier Mache. Lastenmuotia, mutta myös paljon muuta. Suolaiseen hintaan.

Elokuvajuhlien jälkitunnelmissa

Elokuvajuhlien jälkitunnelmissa

Oh, ihana viikonloppu! Hangon elokuvajuhien top 3 olivat jo edellisessä huokailtu “Sydämen kuiskaus” (kamoon, elokuva tytöstä joka rakastaa lukemista ja kirjoittamista!), Mama Africa (hiukan piti pyörittää pyllyä vielä elokuvan jälkeen etelä-afrikkalaisen punaviinin ja parin ystävättären kanssa) ja PINA.

Pina oli uskomaton elokuvakokemus. Olin aluksi epäileväinen, kyllästynytkin, mietin tekotaiteellisuuden määritelmiä. Ja sitten olinkin yhtäkkiä mennyttä naista. Koukussa. Toivoin, ettei elokuva olisi ollenkaan loppunut. Kiinnyin kaikkiin tanssijoihin, ja haukoin henkeä järkyttävän hienojen kuvauspaikkojen vyöryessä valkokankaalle.

Onneksi on elokuvia. Parin päivän sisällä olen päättänyt ryhtyä kirjailijaksi, vapaustaistelijaksi ja tanssijaksi. Haltioituminen on mahtava tunne.

Kino Olympia, Suomen eteläisin elokuvateatteri, on niin tunnelmallinen esityspaikka. Paras.

Sunnuntaibiisi

Miten japanilainen anime ja jenkkikantri liittyvät yhteen? Tämä biisi, juuri tänään, sen kunniaksi, että löysin eilen uuden lempielokuvan. Sydämen kuiskaus.