Hei hei heinäkuu, kanssasi on ollut superia. Kuvissa eräs ilta tältä viikolta. Illallinen vaahteran alla (kyllä, vadissa on taas mustia linssejä risotto-tyyliin, kera kanttarellien tällä kertaa!) ja saunavuoro Itämeren Portissa. Kuin olisi sukeltanut hattaraan… Kuvat: Herra Kamera

JOS Kirjatoukka olisi hiukkaakaan näppärä käsistään, niin tämä kirja olisi onnen omiaan. Mutta Kirjatuokka on- hmmmm- ikään kuin ajatustyöläinen, ei kädentaitaja… Paitsi ehkä pikkuriikkisen keittiössä…

Eräs “Taiteilijaresidenssin” vieras antoi tuliaiseksi keittokirjan. Kylläpä hän osui lahjallaan oikeaan osoitteeseen! Kiittäen!

Herra Kamera voisi varmaan mielellään painaa komean päänsä näille tyynyille! “Clic”-tyynyt La Cerise sur le Gâteau.

Siirryttyämme maalämpöön vapautui talossamme ihan uusi nurkka. Sinne tuli jo “mummonsänky”, mutta mitä muuta? Kirjatoukka tuijotti ja tuijotti nurkkaa, ja tuskaili. Miksi se ei asetu, miksi palapeli ei mene kasaan? Vastaukset piilivät kuitenkin aivan nurkan takana: Tarja-tädin ovi, vanhat metalliset pukkijalat ja Mira Hautamäen huikea taideteos. Voilà!

 Anne Black, sä teet hienoa jälkeä! (Haaveiliko joku täällä joskus sinisestä?)

Meidän talomme on tunnettu ympärivuotisista jouluvaloista. Nyt ne leviävät Taiteilijaresidenssiinkin. Upouudet kirkasväriset pallerot ovat merkkiä La Case de Cousin Paul, ja niiden kiinnitysmekanismi on vähintäänkin mielenkiintoinen… Etten sanoisi “ranskalainen”…

Meksikolaisen Pedron González-Rubion dokumentti “Alamar” kertoo hiljaisen tarinan pienestä pojasta kahden maailman välissä. Kun todistus riittää, ei tarvita juonta.