comments 9

Yume to kyôki no ohkoku

Ensin mä ajattelin, että en mä tästä nyt sen enempää liihottele, kun tää on jotenkin niin itsestäänselvää, mutta sitten mulle tuli kauhea huoli, että jos joku teistä on missannut tämän ja se on sitten mun vika!

Unten ja hulluuden valtakunta, dokumenttielokuva Studio Ghiblistä ja mestari Hayao Miyazakista on katsottavissa Areenassa vielä (enää!) noin viikon verran. Vangitseva. Lumoava. Harras. Ainoa miinus siitä, että elokuva ei kestä kahdeksaa tai kymmentä tuntia, vain vaivaiset 113 minuuttia.

Meillä kävi hyvä säkä, katsoimme juuri vähän ennen dokumentin esitystä Studio Ghiblin viimeiseksi jääneen animaatioelokuvan Tuuli nousee, jonka tekeminen tässä dokkarissa etenee kuin kurkistusikkunassa silmiemme alla. Työ on tinkimätöntä, on vain yksi, hän, joka näkee kaiken päässään ja tuskailee jokaista piirrettyä kädenheilautusta myöten miten näkynsä työntekijöilleen kertoisi. Muuta elämää ei oikein olekaan, paitsi teetä, savukkeen tuhkaa. Salaperäiset kissat kaartavat kulman takaa, sekuntikello mittaa aikaa ja aurinko laskee jäähyväisten merkiksi.

Mutta on se myös elokuva pitkästä ystävyydestä. Ja onnellisista lopuista.

Lue lisää: Piilomaja-blogin Katin matkakertomusblogi, Matka Japaniin. Sillä sinun tekee mielesi matkustaa myös, dokumentin jälkeen.

9 Comments

  1. Katsoimme tuon yhdessä miehen kanssa ja se on harvinaista että katsomme jotain televisiosta yhdessä! Okei sitä ennen tuli katsottua dokumentti Doorsista…
    Piilomajan matkakertomus on tuttu-nautin sen silloin-mutta oletkos lukenut Kankimäen kirjaa Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin? Japaniin ja etenkin Kiotoon sekin saa haikaamaan vimmalla. Tosin olen kyllä sinne halunnut aina pikkuisesta asti, mutta nyt ehkä vielä kovemmin (mutta se on asioita, joita tehdään ehkä joskus, sitten kun on esimerkiksi varaa). Lue tuo kirja!

  2. Jäi vähän epäselväksi, että mitä se jokapäiväinen lähetti toi mukanaan? Teetä? Tupakkaa? Jotain syötävää?

    Ystäväni on käynyt siellä museossa, siten minäkin olen päässyt sinne kuulomatkalle, kun ei taianomaisessa paikassa saanut kuvata. Huh, salakäytäviä ja pikkuovia, joista mahtuu vain mini-ihmiset. Vois olla semmoinen vaihto-ohjelma, että ne tulis sieltä Naantaliin ja me mentäis sinne Ghibli museoon.

    • Kuulostaa hyvältä vaihto-ohjelmalta, paitsi että ne pitäisi saada myös Hankoon. Hanko on Suomen Naantali, vai miten se nyt menikään! 😀
      Mun nähdäkseni se lähetti toi mukanaan jonkun pienen juoman? Jäätee?

  3. Anonyymi says

    Kiitos! Missasin nimittäin. Kirjatoukkaan voi aina luottaa! 🙂
    – Essi

  4. Anonyymi says

    Kiitos kun linkkasit blogiini.
    Minulta on jo kolme ihmistä matkani jälkeen kysellyt lisÄneuvoja tuoreet lentoliput kädessä….
    Unten ja hulluuden valtakunta on HIENO.
    Sen uskon ostavani vielä omaksi jostakin.

    Piilomajan Kati

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.