comments 4

#visithelsinki

 

 

 

 

 

Olimme varatuneet kolmen vuorokauden Helsingin hurvitteluun mahtavalla kassillisella kirjoja ja lehtiä, tavoitteenamme lueskella hotellin sängyssä. No, emme ehtineet lähestulkoon edes nukkua kaikelta riekkumiselta (ei sellaiselta riekkumiselta senkin pervot!), joten lukeminen jäi pariin vaivaiseen sivunkääntöön. Se ei silti estänyt meitä täydentämästä varastojamme. Onhan Fredan Nide kirjahullun taivas.

Niteen hyllyistä poimimme seuraavia namusia:

  • Luncheon, uudehko lehti yhdistää mahtavan kokoisten sivujensa sisällä taidetta, ruokaa ja kulttuuria rennosti ja tyylikkäästi.
  • Letters of note – Correspondance Deserving a Wider Audience, tunnettujen henkilöiden parhaita tai koskettavimpia kirjeitä yksissä kansissa ja osalla alkuperäisistä kirjeistä kuvitettuna.
  • Creative Space – Urban Homes of Artists and Innovators, vähän sekalaisempi sisustuskirja meidän makuumme, kirjoja ja levyjä mitä suurimmissa määrin kaikille kaltaisillemme tavaranarkkareille.

Lisäksi tiedotan valtaisan innostuksen vallassa, että Viiskulman Digeliukselle on tullut laatikollinen ranskalaista runoutta älppäreille luettuna, siis voiko olla MAHTAVAMPAA!!! Itse ostin tietysti tuon Persen.

Kauniit tummasävyiset kortit, muistikirja ja tulitikkurasiat (kuinka paljon voi ihminen kauniita tulitikkurasioita rakastaa?) ovat Sinebrychoffin taidemuseon museokaupasta. Uskokaa alan asiantuntijaa, sinne kannattaa mennä ostoksille jo pelkän paperikassin tähden. (Myös vöyräs ja värikäs Elämä tarjottimella -näyttely on suotavaa toki samalla katsastaa, mutta kiireesti, se päättyy 8.1.)

Meidän kolmen yön kotikolonamme toimi jumalainen Hotel F6 ja sen sisäpihan pieni kaupunkikaksio. Myös hotellissa oli kivasti kirjoja, niitä kävimme selailemassa kadunvarsibaarissa Runarissa, josta kehotaan tilaamaan sen yrttisen drinkin ja pyytämään musiikit kovemmalle.

Instagramissa lisää kuvia ja tunnelmia. 


Tiesitkö? Saint-John Perse oli ranskalainen runoilija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1960. Muuta merkittävää hänessä on mm. hänen syntymäpäivänsä, joka on sama kuin Kirjatoukalla, eli 31. toukokuuta. Tosin 1887, Kirjatoukkahan on hädintuskin nähnyt 1900-lukuakaan. Perse toimi myös diplomaattina, eikä hänen oikea nimensä ollut sitten kuitenkaan Perse, vaan Alexis Léger. Perse kuoli Hyèresiin kuuluvalla Giensin niemellä (presqu’ île Giens) jonne nyt tietysti sitten haluan matkustaa. 
TallennaTallennaTallennaTallenna

4 Comments

  1. Anonyymi says

    Luncheoniin rakastuu jo pelkän kansikuvan takia…Ja toi Letters of Note on pakko hommata nyt ja heti. Tykkään kaikista kirjekirjoista kuin tilhi pihlajanmarjoista.

    Täydelliseltä kerrassaan vaikuttaa teidän Helsingin visiitti!

    Belgian Lempi

  2. Mä oon käynyt sillä niemellä, enkä nyt niin hirveästi takaisin hingu. En jotenkin ymmärtänyt ollenkaan sen paikan lumoa. Tai siis kelpasi kyllä, mutta…parempaakin on nähty.
    Siis koko Hyeres- kaksi viikkoa siellä oli piiiitkästyttävää. Tai siis jos on se auto, niin kaikkeahan voi nähdä.

    Persen levy sen sijaan kiinnostaa.

    • Aivan, nyt muistankin, olet maininnut joskus että Hyères ei napannut ja olenkin pitäytynyt siitä. Nyt tuo niemi, melkein saari, alkoi Persen myötä kiinnostaa, mutta käymäseltään vain. Joskus. Ehkä.
      Sinne levylaariin jäi aarteita, Paul Valéryä yms yms. Voi että.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.