comments 39

The Blog Awards Finland 2015

Pikamoi Helsingin humusta, tai jos ihan rehellisisä ollaan niin Hotel Kämpin pehmeiden peittojen alta. Paneuduimme vielä aamupäivälevolle runsaan aamiaisen jälkeen ja ajattelin käyttää tilannetta hyväkseni ja tulla huikkaamaan teille kuulumisia. Ensi viikon mittaan sitten kaikesta tarkemmin (te vielä rukoilette minua palaamaan normaaliin arkeen), mutta pari sanaa Strömsön emännältä, että saatte vähän nauraa.

The Blog Awards Finland -gaala perjantaina oli kertakaikkiaan hieno tapahtuma, vaikka me olimmekin kaikkia muita ihmisiä 20 vuotta vanhempia ja ujoja kuin kaksi lasia piimää. Me emme vain osaa tuollaista gaalailua, poloiset.

Vasta siellä paikan päällä ymmärsimme oikeasti mihin meidän blogimme oli päässyt. Kun jokainen kategoria vuorollaan esiteltiin Maria Veitolan johdolla koko kimaltelevalle juhlakansalle, alkoi vähän itkettää. Siellä tähtivalojen alla, semmoisen Shell-miehen äänen saattelemana, valkokankaalle ilmestyi myös meidän kuvamme: ”Kirjatoukka ja Herra Kamera, Anna Piiroinen ja Tomi Parkkonen”.

Vannon, että me emme olleet oikein ymmärtäneet asiaa. Mehän luulimme alun alkaenkin, että meitä juksataan. Mutta siis Arvovaltainen Jury oli meidät ehdolle asettanut, eikä se ollut kuulemma vahinko.

Yritimme luontomme vastaisesti minglata vähän. Muita ihania-Tiina oli just niin söpö kuin voitte kuvitella (tähän taustalle Chisun uusi biisi I-ha-na!), Vihreän Talon Annika käsittämättömän staili keijukainen ja Suolaa ja hunajaa -Jonna säteili sitä samaa blogistaan tuttua ammattimaista otetta ja omasi tarttuvan naurun. Maaret Kalliolle teki heti mieli avautua vähän muutamasta avioliittomme ongelmakohdasta. Kasper Strömmania ja Stella Harasekia uskalsin katsella vain pylvään takaa. Nakit ja mutsi -Päivi halasi. Jä hän on muuten sellainen supersensuelli italialaistyylinen kaunotar, vaikka lukijoitaan aina ulkonäkökriiseillään huvittaakin! Kauneus- fitness- ja muotibloggarit olivat kolmemetrisiä, pitkä- ja kiiltävätukkaisia ja eteerisiä. Kaikki vaikuttivat hyvin tasapainoisilta ihmisiltä.

Yksi tosi kiltti nainen tuli sanomaan, että rakastaa blogiamme ja minä aloin heti höpöttää ja hivellä hänen käsivarttaan silkasta kiitollisuudesta ja toivonkin nyt ettei hän pidä meitä ihan hulluina, me olimme vain hiukan hukassa.

Tavoillemme uskollisina sekoilimme itsemme jotenkin ulos gaalasta ennen kuin meno ehti kunnolla alkaakaan. Siinä vaiheessa kun upeaa illallisbuffettia katettiin ja vaaleanpunaista samppanjaa kaadettiin lasiin seitsemättä kertaa, niin mitä tekevät Kirjatoukka & Herra Kamera, nuo kulttuuri, yhteiskunta ja TALOUS-kategorian kirkkaat ehdokkaat? He ajattelevat, että miksi syödä ja juoda ilmaiseksi säkenöivässä seurassa verkostoituen, jos voi istua kahden hiljaa ja maksaa oikein semmoisen kunnon laskun? Me hyppäsimme kuin varkain taksiin, soitimme Pastikseen ja saimme kuin saimmekin pienen pöydän baaritiskin varjosta. Silloin ilo ja ylpeys vasta alkoivat purkautua hihittelynä ja silmäkulmien kostumisena. Puristelimme toisiamme käsistä ja olimme ihan että UUUUH!

Näin ollen missasimme myös gaalan kruunanneen Ricky-Tick Big Bandin. Jumaloimmehan Tommy Lindgreniä, joten ihan linjassa koko illan kohelluksen kanssa tässäkin asiassa mentiin. Herra Kamera ruoskii edelleen itseään tästä asiasta parhaillaan tuossa vieressäni.

Ja niin, me emme siis voittaneet, mutta ihan voittajafiiliksellä me kuitenkin kävimme nukkumaan. Enkä ole nyt kahteen päivään muusta puhunutkaan, kuin siitä, että ME oltiin siellä seinällä, ne todella olivat valinneet meidät YHDEKSI PARHAISTA! JEE! Jatkoimme valitettavasti juhlintaa myös lauantai-iltana, voitolla yöhön ja niin edelleen, tai ainakin ehdokkuudella.

Onnea kaikkien kategorioiden voittajille, meidän sarjassamme kiihkeälle ja lahjakkaalle Koko Hubaralle. Kiitos teille lukijoille ihanista viesteistä viikonlopun mittaan. Veljeni arveli, että tuomaristo oli ostettu ja Pikkutalon Sanna sai taas kyynelvirtani juoksemaan valtoimenaan tällä kommentillaan: ”Kyllä te voititte, meidän kaikkien lukijoiden nimet ovat teidän pokaalissanne.”

Rakkaus. Ja krapula. Palataan!

Palaan asukuviinkin (mulla on asukuvia, mulla on asukuvia!) tarkemmin, mutta tässä vaiheessa jo haluan hehkuttaa omaa gaalatiimiäni: Hanko Off Season- juhlapuseron toteuttivat toiveideni mukaan taitavat Johanna Vainio ja Merja Seitsonen eli vainio.seistonen, ja hullutuksiini lähti ”paljettirahan” muodossa mukaan myös Hangon matkailutoimisto. Ihan huippua nuorta, hankolaista lahjakkuutta edustavat Pia’s Hårgallerin Anu (kampaus) ja Beauty Salon Powder Roomin Jennifer (meikki). Mä olin ihan älyttömän hyvän näköinen! Korut Oz Jewel. Rakkaus <3 Ja krapula.


J. K. Lisää gaalakuvia täällä.

39 Comments

  1. Anonyymi says

    Wou mikä mimmi!! Asukuvia kehiin ja onnittelut tästä kaikesta humusta 😉

    Nikadora

    • Kiitos Nikadora! Asukuvia tulossa! Ja kampauskuvia. Ja meikkikuvia.

  2. Oi Anna! 👑 Olet hurmaava! Ja voitto tulee next tai sit next time! 😙 t. Ullis

    • Joo, kyllä sen ehdokkuuden arvon nyt tajusi, ja voitolta se tuntui <3

  3. Onnea vielä jälkikäteenkin! Ihan liikuttuneena luin tätä niin inhimillistä tekstiä (niin tunnistan nuo karkailut, antiverkostoitumiset sun muut)! Näytätte ihanilta ja onnellisilta noissa kuvissa.

    • Nätisti sanottu, ja kiva kuulla, että joku pystyy samaistumaan, emme siis ole ainoita karkailijoita 🙂

  4. Te olitte ihania ja todellakin paikkanne ansainneet tässä talouskategoriassa! <3
    Ja oi, kiitos miten ihanasti minusta kirjoitit!

  5. Wautsi, aivan törkeen hyvännäköinen, ja te ihanat!! Onnea sylin täydeltä, kyll maar voittajia ootte mun sydämes. ♥

  6. Sä olit ihan älyttömän hyvän näköinen! Ja tämä kirjoitus oli I-ha-na!!!

    • Taisi lipsahtaa väärä aikamuoto, tarkoitan tietenkin että OLET. Mutta gaalalookki oli ihan mahdottoman onnistunut!

    • Juu kyllä se on jo mennyttä aikamuotoa kun peiliin kattoo 😉 Mutta KYLLÄ, olin tosi tyytyväinen lookkiini, kiitos kampaajan ja meikkaajan!

  7. Minä varmaan ihan kokonaan unohdin sanoa, että minä todellakin rakastan teidän blogianne. Se saa minut preussilaisen tylsimyksen tuntemaan itseni hetkeksi kepeän ranskalaiseksi. Olipa ihanaa tavata.

    • Oikeesti! Nyt ilahduin ihan hirveästi! Preussilainen tylsimys, ehehehe!

  8. Pus o kram! Mulla oli kutsu, teidän kannatusbanderollit ja asukriisikin valmiina perjantaiksi enkä sitten päässytkään gaalaan ;( Mut luettuani tämän, lähettämäni kyyneleet lohduttaa, hassua 🙂 Sait sit taas krapulankin kuulostamaan hyvältä…

  9. Anonyymi says

    Onnea teille ihanat! Mulle olette kyllä ihan voittajia, ja niin kaunis ja komea pari!
    TiinaA.

  10. Voi ihanat! Te olette tähtiä ilman kilpailuja ja gaalailtojakin, ja teette monen lukijan päivästä heti paremman.
    Mäkin niiiin tunnen fiiliksen – siis kun tietää että pitää (miksi, oi miksi?) olla sosiaalinen minglaaja ja oikeasti haluaisi mennä jonnekin rauhassa nyhjöttämään. Se ei silti tarkoita, etteikö viihtyisi joidenkin muiden ihmisten seurassa tai etteikö kykenisi hankkimaan sitä krapulaakin….

  11. Minäkin bongasin teidät siellä, mutta kun olin siellä vähän "sormi suussa", niin enhän sitten arvannut ketään tuntemattomia (tunsin koko tapahtumassa yhden, jonka hänenkään paikalle tuloa en ennalta tiennyt) jututtaa… Ja karkasin myös jo yhdeksältä kohti kotia… (saikos tähän sellaista nolostushymiötä?)

    • Oikeesti! Apua, olisit tullut moikkamaan, olisimme yhdessä voineet panikoida! Nyt mä haluan sen gaalan uudestaan, tekisin kaiken toisin ja juttelisin ihan jokaiselle!

  12. Gaalailu meni niin oikeaan osoitteeseen, kaikin tavoin! Myös Jonna. Lemppariblogejani sekin.

  13. Ihana raportti, mainiot poishiippailevat te. Ehkä Ricky-Tick Big Band saapuu nyt Hangoon, kun ei yhyttänyt teitä Helsingissä?

    Olen myös innoissani, että kerrankin olen menossa ravintolaan josta puhut. Marraskuussa on film noir -ilta Pastiksessa ja me ollaan menossa sinne, jes!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.