comments 8

Syy Meksikoon



Niin. Syy Meksikon matkaamme oli siis alunperin tämä.

Parkkonen oli mukana Meksikon #Suomi100 juhlallisuuksissa valokuvillaan ja totta mooses me kaikki halusimme paikan päälle juhlistamaan tilaisuutta. Matka maksoi kamalasti, vaikka reissasimme vaatimattomasti, mutta emme epäröineet hetkeäkään. (Paitsi ai niin silloin kun maa järisi oikein kunnolla.) Meksiko oli ollut unelmissa muutenkin jo vuosia, mutta en olisi ikinä uskonut missä merkeissä sinne päädyimme.

Kun astuimme taksista näyttelyn avajaisten aamuna Reformalle, Mexico Cityä halkovalle pääväylälle, kyyneleet puskivat väkisinkin poskille. Ulkoilmagallerian kehyksissä oli meidän rakas Hankomme, kuvia lapsista, kotoisista maisemista. Mutta nähdä se kaikki siellä, kaktuspuiston kyljessä ihan toisella puolella maailmaa, olihan se nyt jotakin syvälle sydämeen käypää.

Parkkosen lisäksi näyttelyssä oli Lars Kastilanin ja Meeri Koutaniemen valokuvia. Lars ei ollut paikalla, mutta Meeri oli, ja perhana soikoon hän on vielä kauniimpi kuin kuvissa, kertakaikkiaan suloinen! Meerin kuvat olivat sarjasta Findians ja hänellä oli myös toisaalla Mexico Cityssä toinen näyttely, Kahdeksan vuodenaikaa.

Avajaisten jälkeen lounastimme huikean hienossa, vuonna 1952 rakennetussa Meksikon Suomen-suurlähetystössä suurlähettiläs Roy Erikssonin kutsumina. Rakennus on ihmeellinen, selkeälinjainen keidas korkeiden kerrostalojen puristuksessa, puutarhakin on valtava. Taloa kiertävään muuriin oli vastikään tehty kaksikin taideteosta, kuvataideakatemian opiskelijoiden toimesta. Päivin muurissa lentävät muraalilinnut ja illan tullen valoteos maalaa siihen revontulet. Meillä oli valloitava iltapäivä!

Kävimme uudestaan Oaxaca-kiertueemme jälkeen silittelemässä kuvien kehyksiä. Kuluneiden viikkojen aikana kuvien ohi oli kulkenut jo miljoonia  ihmisiä ja olikin superhauskaa käydä taksikuskien kanssa keskusteluja:

Mistä olette?
Suomesta, Pohjois-Euroopasta.
Miten te olette tänne päätyneet?
Miehelläni on valokuvanäyttely Reformalla.
Oikeastiko?! Saanko puristaa hänen kättään?

Moni oli nähnyt kuvat! Ja sitten vatkattiin kättäpäivää ja otettiin valokuvia. Ulkoilmagalleria – Galería Abierta de las Rejas de Chapultepec – todella tavoitti tavallisia meksikolaisia, kuka nyt sitten minkäkin verran ehti aiheeseen paneutua.

Näyttelystä vastasi Suomen suurlähetystö, yhdessä Suomen Madrid-instituutin kanssa. Pääyrityskumppanina Nokia. Taiteellisena neuvonantajana toimi filosofian tohtori Sanna Lehtinen.

8 Comments

  1. Nimetön says

    Olen ylpeä ja onnellinen että Tomin kuvia on ollut kaukana Mexicossa!

  2. Siis, voi että! Aivan huikeat kuvat ja voin vai kuvitella mikä feelis olla siellä ❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.