comments 25

Se alkaa J:llä ja loppuu ahdistukseen

Niin, se jouluahdistus, vanha tuttu.

Tänä vuonna ihan tosi tosi iso jouluahdistus. Ja koska te jo tiedätte, että jouluahdistuksen lisäksi minulla on juhannusahdistus, heinä- ja elokuuahdistus, lievä kevätahdistus (helmi-, maalis- ja huhtikuun kylmä valo!) sekä viikonloppuahdistus, niin turvallista aikaa vuodesta ovat vain satunnaiset tiistait ja ehkä juuri ja juuri lokakuu. Mutta ei nyt takerruta minun terapiantarpeeseeni.

Ei näytä siltä, että me pääsisimme viettämään joulua Italiaan. Tiedän, ei ole soveliasta marista asiasta, koska olen juuri vasta palannut Ranskasta, mutta marisen silti. Syitä ovat mm. raha ja terroristit. Sanoin äidilleni, että itse asiassa pelkään sukulaisiani enemmän kuin terroristeja, johon hän vastasi, että me emme sentään tapa toisiamme. Enpä tiedä, kaksi viikkoa on aika pitkä aika.

Vanha kunnon kotijoulu siis häämöttää. Vanha kunnon kahden viikon taukoamaton keittiövuoro. Nidon jo wettexiä kämmeneeni. Graah.

Vuosi sitten marraskuussa, kun lentoliput Etelä-Ranskaan olivat jo taskussa ja pakotie näin ollen viitoitettu, aloin yllättäen päästä joulufiilikseen. Oli jotenkin helpompi hengittää. Ei raivopäistä suunnittelua, ei järjestelyä, ei siivoamista, ei listoja, ei lahjoja, ei jouluruokakauppareissuja. Sen sijaan soittelin joulubiisejä, koristelin kämppää vain aavistuksenomaisesti mutta dadaistisesti ja häärin riisipuuron kimpussa kanelipurkki pöllyten.

Nyt ei ole pakotietä, eikä helppoa hengittää.

Syntyy kierre: iskee jouluahdistus > seuraa syyllisyys jouluahdistuksesta > iskee uhma syyllisyydestä, minähän olen jouluahdistunut jos olen jouluahdistunut > seuraa filosofista pohdintaa; ei kai kukaan jouluahdistu jos ei ole pitkää, takautuvaa syytä jouluahdistua > iskee nyyhkivä hellyys; mutta lapsille haluaisin aina ja aina ihanan joulun >  muistuu mieleen glögi, en edes PIDÄ glögistä > iskee jouluahdistus.

Luin juuri jostain lehdestä (lehtien joulunumerot ovat helvetistä…) naisesta, joka maalasi jouluhulluuksissaan (hänhän “joulutteli”…) piimällä talvimaisemia ikkunoihinsa. Piimällä. Mä vannon.

Mutta sitten toisaalta: Belgian Lempin joulun ottaisin koska tahansa! Lue lisää kommenttiboksista täällä.

Vuonna 2012 haaveilin tämmöisestä joulusta. Jännää, että sekin haave (tavallaan, ilman Rollareita ja huumausaineita) toteutui pari vuotta myöhemmin. Katso kuvat.

25 Comments

  1. Anonyymi says

    No hei! Ajattele että se joulu on yhtä tiistaita koko putki. Ei tarvi stressata ja menettää yöunia. Jos muu perhe haluaa koristella, ripustaa jouluvaloja ja paistaa kinkkua, suo se heille. Jos ei niin ok. Joulun aikaan on koululaisilla vapaata. Sen ajan voi käyttää rennosti yhdessäoloon.

    Terv. Tiina A.

    • Miten mä tän nätisti sanoisin… mua ei siis YHTÄÄN haittaisi jos joku muu joskus koristelisi, ripustaisi valoja ja paistelisi kinkkuja 😉

  2. Kirjatoukka, puhut asiaa! Joulupako pitäisi olla perusoikeus kaikille halukkaille.
    Tämähän nimittäin menee niin, että minä sallin kyllä jouluhullujen juhlia joulua mutta hei eivät salli minun olla juhlimatta.

  3. Anonyymi says

    Kuvista maailmanpyörä ja terassikuvat <3
    Sukujuhlista eilen palanneena. Tajusin vasta saapuessani kummipoikani yo-juhlien keskelle, että apua, en muistanut miltä tuntuu istuutua lievästi vaivaannuttavan hiljaisuuden keskelle puolioutoja ihmisiä. Onneksi zoomasin heti rennon toisen kummeista ja kiilasin sohvalle hänen viereensä.
    Ai niin, mutta mullehan taisi tuottaa ongelmia pysyä hienostuneesti paikoillaan, ja puhua vain muutama sivistynyt sananen harvakseltaan. Sen sijaan tunnistin taas ongelmani pälpättää liikaa ja liian kevyitä hermostuksissani.
    Entä ruokapuoli.
    Hienosti katettua pöytää kävin närppimässä liiankin usein. Serkkuni vitsaillen mainitsikin tyyliin " taasko syömässä? "
    Nooh, yksi kuohulasillinen ei ihan riittänyt keventämään kolmetuntista juhla-iltaa. Olisin ehkä ottanut kuohuvaa lisääkin, mutta enempää ei tarjottu, ja sen sijaan keittiön pöydännurkkaan tupsahti päärynäesanssinen boolikulho. Yök.
    Mehulla siis kostutettiin kurkkua loppuilta. Kunnialla suunnilleen selvitty anyway.

    Joulu kallis kultainen. Heh heh. Eihän sitä tiiä vaikka sekoaisi jouluna. Oikeus suotakoon tähänkin.

    Nikadora

  4. Olen vapauttanut itseni joulunvietosta, joten joulukaan ei enää ahdista. Kunhan välttelee aikakauslehtiä ja 90% blogeista marras-joulukuussa, ei jouluhulluuteen tarvitse törmätä juurikaan (kauppakeskuksissa en kiertele muulloinkaan)…

  5. Ei kai sitä joulusta ahdistuta, vaan odotuksista, joita itsellensä laittaa. Tai luulee muiden laittavan? Nyt minulla on sellaista ruuhkaa tässä elämässä, että joulu tuntuu pelastukselta, joka edessä odottaa. Ajanjaksolta, jolloin meinaan vaan olla ja nauttia. Syödä, nukkua ja lukea paljon kirjoja.

    • Kyllä niitä odotuksia ihan LAITETAAN ulkopuoleltakin, ei tarvitse edes olettaa. Minäkin IHAN TOSI MIELELLÄNI vain olisin, nauttisin, söisin, nukkuisin, ja lukisin. Mut kun ei.

  6. Anonyymi says

    Hei, hypätään Kirjis banaanilaivaan illan hämärinä tunteina! Australia, Uusi-Seelanti…only God knows minne kokka vie 😉

    Nikadora

  7. Anonyymi says

    Ensinnäkin, sympatiat kaikille niille, joiden joulunviettoon tulee paineita ulkopuolelta. Koettakaa kestää!

    Sitten siihen Pavlova- asiaan. Tässä hyvä ohje, etikalla terästetty versio http://www.kinuskikissa.fi/marenkipohja/. Mä en tee tuollaista isoa kakkupohjaa vaan sellasia pieniä kekoja,
    ei millään pursotinsysteemeillä tehtyjä vaan ihan vaan lusikalla lätkäistyjä. Ja paistan alle 2 tuntia, mutta tykkään sellaisista sisältä venyvänsitkeiksi jääneistä marengeista, jos en enemmän rapsakan marengin ystävä, niin sitten pitää paistaa vähän kauemmin.

    Sitten vaan vatkaan iso keko kermavaahtoa, johon räpätään mausteita – vaikka vaniljaa ja kardemummaa tai mistä nyt tykkääkin. Neilikka on aika kiva, jos pavlovassa esim. passionhedelmää ja vadelmakastiketta.

    Pavlovaa "kootaan" mun metodilla siten, että johonkin salaattivatiin tms. (jos haluaa luoda erityistä joulutunnelmaa, sitä salaattikulhoa kantsii kutsua jälkiruokamaljaksi) heitellään niitä marenkeja, kuohukermaa ja granaattiomenaa tai passionhedelmää sekaisin. Jos passionhedelmää, niin sitten voi valutella vadelmakastiketta päälle. Marengit voi tehdä muutaman päivän ennen ja kermavaahtokin voi kylmässä tekeytyä hyväsen aikaa.

    Ruuanlaittoa helpottamaan suosittelen naputtelemaan jouluruokatsydeemien aluksi pari granaattiomenaa tyhjäksi ja pistämään siemenet kannelliseen kippoon. Koska ihan mistä vaan ruuasta tulee JOULUISAA, kun siihen päälle ripottelee granaattiomenan siemeniä. Tai ainakin ihan mistä vaan salaatista. Esim. jälkkäriksi voi pilkkoa neljää appelsiinia ja sit kun siihen räppää noi granaatit päälle, niin – JOULU, alkuruokasalaatti voi olla sama paitsi siihen kantsii riipiä jotain vihreitä tai punaisia lehtiä sekaan ettei traditionalistit rupea vänkäämään.

    Kuivatut taatelit toimii samalla tavalla eli niitä kannattaa kanssa viipaloida johonkin kippoon valmiiksi. Sit voi vaikka keittää kattilallisen kuskusta ja ripotella siihen päälle vähän kanelia ja heitellä taatelinviipaleita päälle ja JOULU.

    Ja tilanteeseen kuin tilanteeseen sopii Cointreau Fizz – 50ml Cointreauta, 15 ml limemehua, 50 ml soodavettä. Koristeena rosmariinin oksa. Jos haluaa tuntea itsensä ihanaa joulumieltä levittäväksi joulunhengettäreksi, voi Fizz siemaillessa tökkiä neilikoita appelsiineihin.

    Nyt mua suorastaan rupeaa ihmetyttämään, että miten mua ei olla koskaan haastateltu mihinkään lehteen tästä teemasta? Tai pyydetty pitämään sellaista joulukalenterin tyyppistä TV- ohjelmaan "Belgian Lempin vinkit ihanaan jouluun"?!

    Mutta jos te kaikista näistä loistavista vinkeistä huolimatta kuitenkin päätätte lähteä Uuteen Seelantiin, niin vinkatkaa mulle. Tuun tekemään teille ihanan laivajoulun! Rupean heti ihan vaan varuilta testailemaan, että mikä JOULUISA mauste sopiskaan rommiin….

    Belgian Lempi

    • Lempi!!!!!!!! Sua on PAKKO haastatella johonkin lehteen tai tv-ohjelmaan, saat joulun kuulostamaan niin helpolta ja hauskalta!!! Hei toimittajatutut, nyt valppaana! Kuinkakohan monessa kodissa jo tämän kommenttisi jälkeen vispataan marenkivaahtoa, viljellään granaattiomenansiemeniä erinäisiin annoksiin ja hörppäillään Cointreauta? Alan salaa innostua. Vaikka toi laivajoulukin kuulostaa täydelliseltä: laivallinen jouluun kyllästyneitä naisia rommispäissään 😀

    • Pavlova, granaattiomena, Cointreau – kuulostaa ihanalta, voisin suostua tällaiseen jouluun… Mutta ne taatelit kelpais vain tuoreina eli pitänee anoa matkalupaa teidän laivalle kohti etelää!

    • Anonyymi says

      täällä ainakin alkaa marenkivispaukset ja granaatinomenan räppäykset ihan justiinsa! 😀 Ja pakko tökkiä neilikoita Cointreau-päissäni appelsiineihin, jes tulee niin rentokiva JOULU!Kiitos Lempi vinkeistä 🙂
      Tiina

    • Mun pitää muistaa lisätä kauppalistaan toi Cointreau! Tästä tulee ihan huippujoulu kun ehdotin jo perheelle pienessä glögipöhnässä että syödään kasvihuoneessa, rikotaan traditiot pirstaleiksi ja pidetään hauskaa kun ollaan neljästään!

  8. Lempi hyvä,tässä on nyt vaarana että me hypätään siihen koneeseen ja pyrähdetään perheinemme sun huomaan eikä sinne Australian takamaille!
    Nimimerkillä Belgian Lempin wannabe bestis Stadin Anu.

  9. Kirjis; meidän täytyy varmaan tilata jokin yksityiskone sun lukijoiden Belgian Lempin fanittajat kokoontumisajoille ja teemalla joulua pakoon Lempin hoivaan.
    Saiskohan tuolta Malmin lentsikalta jotain naapuri alennusta….

  10. Anonyymi says

    Kirjis! Rommipäissään laivallinen huruakkoja…yes! Otetaanko silmänruuaksi yksi pirate nimeltä Johnny mukaan?? Sen, joka omistaa saarenkin Bahamalta 😉

    Nikadora the sailor

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.