comments 9

Pieni pää

Heeeeeei kaikki! Luulitteko, että olen lentänyt Poppasen lailla heliumpalloineni tieheni? En suinkaan, mutta on ollut niin täysiä päiviä, etteivät sormet ole ehtineet juuri juosta näppäimillä, ainakaan blogikirjoituksen vertaa. (Facebookissa olen aavistuksen aktiivisempi, olethan jo näyttänyt kaunista peukaloasi meille?)

Olen hengaillut Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla (no tottakai klikkaat!), joka on maaginen paikka, parikymmentä kilometriä Hangon keskustasta. Olen myös joogannut kuin pieni apina, perjantaina ja lauantaina yhteensä kolme sessiota Yiniä, Yangia ja Flow’ta.  Olen lukenut Avignoniin sijoittuvat romaanin ”Rakkaus on saari”, koska olen kuukauden kuluttua siellä. Olen saanut olla mukana ihanissa ruokakuvauksissa, joista lisää myöhemmin. Olen kävellyt Mrs. Jonesin kanssa Hangon rantoja myötätuuleen, ja vastatuuleen. Olen herännyt sunnuntaiaamuun kello 5.55. Olen halaillut lapsia paljon, sillä isommat ovat jo niin paljon omilla teillään, että ehtii tulla ikävä, ja pienin on niin pieni ja niin liikuttavan omistautunut tulevalle esitelmälleen haista.

Huh. Paljon. Kaikkea. Minulle, joka tarvitsen valtavia – pöyristyttäviä – määriä tyhjää aikaa. No, kunhan pää pysyy perässä. Ja paikallaan.

Mitä teille kuuluu, te ihmeelliset ihmiset ruudun toisella puolen? Tänään tunnen jotenkin suurta lämpöä teitä kohtaan. Näenhän, että käytte, vaikka minä en aina ehtisikään.

Kirjoituskone: Ditt & Datt, Hanko

9 Comments

  1. Tvärminne on ihana paikka, itse vietin siellä viikon toissavuonna biologian kenttäkurssin merkeissä. Parasta olivat hyljeretket, merikotka, muurahaisleijonat ja verkkojen lasku ilta-auringossa.

    Kiitos kun muistutit joogasta, lupasin itselleni aloittaa uudelleen nyt kun balettikausi loppui.

    Tänne kuuluu ihan hyvää, olen mönkinyt pitkin pihaa, siirtänyt mustaherukoita ja taistellut vuohenputkien kanssa. Mies karsi kiitettävästi puita ja pensaikkoja. Vähän töitäkin tein, siis niitä mistä saa palkkaa, mutta nyt ajattelin aloittaa Westön romaanin ja juoda vielä yhden kupillisen teetä.

  2. Tvärminnessa on jotain taikaa. Mielenkiintoinen tuo sinun kurssisi siellä, olette nähneet ja kokeneet paljon.

    Suosittelen joogaa niin sydämeni pohjasta <3

    Pihahommat ovat minulle vieraita, kuin toiselta planeetalta. Mutta niin oli toisaalta joogakin, kunnes aloitin. Minulla on ihana vanhoista valtavista kivenjärkäleistä muurattu kukkapenkki tai kasvimaa, mutten osaa laittaa siihen mitään. Katselen sitä lasin läpi, ehkä suorastaan arastelen. Se on nyt niin musta ja jotenkin syyttävä, muutama mennen vuoden ruoko pystyssä. Niin pieni alue, ja niin isolta tuntuva tehtävä. ehkäpä minäkin otan kirjan ja lasin minttuteetä. Huomenna on uusi päivä 🙂

  3. Anonyymi says

    Minä kyllästyin katselemaan talomme ympärillä lepäävää sorapetiä ja laitoin huiskis kaiken mullin mallin – en ehkä IHAN yksin, tarvittiin lankomiehen Avant-traktoria ja äidin ja sen miehen neuvojakin. Nyt meillä on perjantain multakuormaa (17 tonnia!!) varten h-i-e-n-o-j-a monttuja ja alueita, jotka voi täyttää mullalla! Istutin myös miehen ikkunalle ruukkuun laittamat herneenversot ja kukkakaupasta hankitut tomaatintaimet. Että se sun multasormesi on tainnut tulla kylään meille 🙂 -tuulia

  4. Tuulia, kuulostaa mahtavalta, varsikin noi tomaatit ja toi ikkunalle ruukkuun istutettu mies, woaaah! 😉

  5. Anonyymi says

    Hei Kirjatoukka, noilla sinun visuaalisilla taidoilla ja ideoilla on kyllä käyttöä siellä pihan puolellakin! Ainahan voi aluksi pyytää mukaan ammattilaisen, joka auttaa pohjatöissä ja tsekkaa ettet istuta sammalta ja laventelia samaan penkkiin.

    Mä odotan täällä ainakin Kirjatoukan viherpeukalo-kirjoituksia – sitten tämä olisi täydellisistä täydellisin blogi ja maailma olisi valmis – aamen!

    Anna

  6. Anonyymi says

    Jatkan vielä; olen saanut tästä blogista eniten hyviä, laadukkaita vinkkejä (kirjat, ruoka, vaatteet, värit, Hanko ja muu matkustus…) ja olen unohtanut kiittää siitä!

    Damn me, ja KIITOS kun kirjoitat meille. Kiitos myös hra K:lle kuvista. Ens viikolla suuntaan Amdterdamiin ja pöytä on varattu De Kasista 🙂

    • Buhuu, aivan IHANAA palautetta, molemmat kommentit, KIITOS! Kyynelehdin! Kerro sitten mitä pidit De Kasista, minulla juoksee aivan kylmät väreet silkasta kateudesta.
      Kiva kuulla lukijatoiveita, tässä tapauksessa viherpeukalo-kirjoituksista. Katsotaan mitä saan aikaiseksi. Enhän voi jättää maailmaa keskeneräiseksi! 😉

    • Anonyymi says

      Tämä menee nyt ihan tosi-tv-formaatiksi mutta silti: kiitos vain itsellesi 🙂
      Ja juu, lupaan kertoa!

      Anna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.