comments 10

Nuuh

Kukapa olisi uskonut. Joulujuttuja joulujutun perään, tässä blogissa.

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin heti ”pakomatkan” varmistuttua ja nostettuani passit ja lentoliput piirongin päälle odottamaan lähtöä, karisi kaikki joulustressi. Minuun ikään kuin mahtuu nyt jouluhulluttelua. Kirjoitellessani tyttöjen jouluaskarteluista ja muista joulujutuista tajusin myös tämän: kenties minä salaa vähän pidänkin koristeista ja jouluhörheltämisestä, en vain pitänyt siitä, että se oli kokonaan kontollani, vuosia vielä vaativan ja aikaa vievän työn ohella, pienet pallerot jaloissa kieppuen. Nyt työtahti on omissa käsissäni ja lapset ovat isompia. He osallistuvat ja jopa hoitavat monta joulun palikkaa ihan omin päin. En rakenna enää joulua yksin.

(Kyllä, Herra Kamera on edelleen mukana kuvioissa. Hän vain on niin paljon poissa kotoa, eikä varsinaisesti koristeluhenkinen ihminen, että häntä ei lasketa! :))

Tässä tuoksuvinkki joulutaloon. Osta mausteita, kuten tässä nyt kardemummaa, tähtianista ja vaniljatankoja ja laita ne avonaiseen lasipurkkiin tai pienelle tarjottimelle vaikka tuikkylyhdyn ympärille. Neilikka olisi kuulunut ehdottomasti maustekuppiin myös, tai pisteltynä appelsiineihin tuoksuhuuman maksimoimiseksi, kuten äiti opetti.

Nämä mausteet ovat Granitista, yksinkertaisessa ruskeassa paperipussissa ne menisivät myös tyylikkäästä pikkujoululahjasta glögipullon kyljessä, ainakin minä olisin mielissäni.

Mrs Jones esitteli blogissaan juuri tanskalaisen joulukodin. Sen ronski ja rento tunnelma viehätti, muutamalla simppelillä elementillä juhlatunnelmaa, muttei mitään tonttuarmeijaa. Vaikka mikäpä minä olen simppelistä puhumaan, meidän kaari-ikkunassamme roikkuvat tällä hetkellä mm. jouluköynnöksellä koristeltu kimalteleva karuselliseepra ja pallokala-kuumailmapallolla lentävä joulupukki värikkäine seurueineen…

Sen lisäksi, että tänään on lempipäiväni tiistai, tänään juhlitaan myös Annanpäivää.
Nimpparionnea siis kaimat ja melkein kaimat! Vanha kansa sanoo, että ”On sitä yötä yökötellä Annanpäivän aikaan, ja vieläpä on yötä syyvä ja kylypeekki.” Yökötellä tarkoittaa tässä viettää iltaa ja yötä ja on viittaus vuoden pimeimpään aikaan. Me menemme illalla Origoon lohikeitolle.

Pssst: Olen tehnyt kivan, uuden ruokablogilöydön, poimitaan näihin tuoksutunnelmiin sieltä makupalaksi mausteisen meksikolaisen kaakaon ohje. Ihanaa viitseliäsiyyttä osoittaa myös sivullinen ruokalajeihin sopivia biisejä eli Cook with Music. Thanks for the cooking inspiration and groovy recipes, Mariana & Ian!

10 Comments

  1. Anonyymi says

    Onnea, Annuska!

    Meijän leivinuuninlämpösessä tuvassa Hlökunta jo uamalla aikassiin (jostain syystä) totes: "Aaaanna." Luulin ensin jotta hiän on jottain vailla, vuan kalenterriihan tuo toljotti kahttoo ja jatkoo piisas: "Se on Annan päivä."

    Jotta tiijostettiin tämä siulle omistettu kyldyyrin ja sivistyksen suurjuhlapäivä meillä tiälläi susrajalla 🙂 Koko luminen luomakunta yhtyy tiältä tämän Kulukukauppijjaan vuotimattommaan vuan sitähhii vähhäisemppään onnittelluun.

    Täyvestä syömmestä

    Mehtis 8)

    • Sie oot kyllä mainio pakkaus Mehtis! Kiitos ja kumarrus. Ja halauskin vielä!

    • Anonyymi says

      Elekee, elekee, eläpä nyt! Vaikka siehän sen tiijät: se ite on, joka muita "haukkuu".. 😉

      Kiitos, halausta tarvitaan kun kohta lähden kohti Pogostaa liukastelemaan.

      Yösyömisestä: tulin siis "harviisvierailulle" taas tänne kotiin kaupunkimökkeilyn jälkeen ja miesi oli päivällä uunin lämmittänyt. Soitteli miulle kaupunkiin ja kertoi ruokaakin laittavansa.

      Tulin sitten iltamyöhällä tänne maalle – käytyäni vielä kaupungissa sairaalassa katsomassa su-iltana aivoverenvuodon saanutta isääni. Olin aivan puhki ja kellahdin melkein heti petiin. Kokkailustaan riemastunut Hlökunta toi into pinkeänä vielä vuoteeni vierelle uunibroilerinsa esille – ja kieltämättä suuri kiusaus oli ruveta yösyöpöttelemään, tuoksu oli huumaava! Maistui äsken oikein hyvälle kokkailunsa. Kyllä nyt jaksaa!

      Kaikenlaista jaksamista koko klaanillenne!

    • Mmm, tuoksuu tänne asti! On sulla käynyt tuuri tuon henkilökuntasi kanssa, henkilökunnan lykystä nyt tietysti puhumattakaan 🙂 Ajelepa varovasti!

  2. Vähän sama fiilis, kun ollaan ennen aattoa lähdössä pohjoiseen joulurauhaa hakemaan äitini "valmiiseen pöytään". Kotona ei tartte kuusia miettiä, ja jouluruuatkin ehditään miettiä sitten yhdessä. Rentoa valmistautumista siis ilman pakkoa!

    • Ymmärtävätköhän ihmiset, jotka pääsevät valmiisiin joulupöytiin ja joulutaloihin, miten suuri lahja se on? Nauttikaa pohjoisen joulusta!

  3. Anonyymi says

    Pallokala-kuumailmapallolla lentävä joulupukki – sehän meidän koristevarastosta vielä puuttuukin! Joo, kyllä minäkin sillain abstraktis-kognitiivisesti ihailen noita muutama valkoinen paperikoriste ja risu-sammal-valkoinen joulukukka asetelma joulukoteja.

    Mutta sitten konkreettis-emotionaalisesti meillä lentelee violetti-turkoosi-oranssi-paljetti-tekosulka joululintuset ja tuoksuu hyasintit kaikissa mahdollissa väreissä kullanvärisiin kukkaruukkuihin tökkättynä. Mistähän ihmeestä noi kullanväriset ruukut edes on meille tullut, ihmettelen vaan? Tonttuarmeijan kosto?!

    Belgian Lempi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.