comments 4

Mustang niin kuin vapaus

On ollut taas monella tavalla erikoinen viikonloppu, erikoisten kohtaamisten viikonloppu. Perjantain jälkeen meillä on yhtäkkiä uusia ihmisiä elämässämme, ihmisiä, joilta olen oppinut pari sanaa persian kieltä farsia sekä kirjoittamaan nimeni arabiaksi. Kaikki se mitä luemme ja näemme päivittäin uutiskuvissa, ei ole totta ennenkuin vastassasi on väsynyt katse, mustat silmänaluset ja kertomus kuukausien matkasta.

Ja juuri kun se kaikki alkaa hitaasti upota tajuntaasi, istun seuraavassa hetkessä jumalaisen huvilan olohuoneessa takan lämmössä, kädessäni lasillinen ikivanhaa samppanjaa, edessäni koko seinän leveydeltä merta, merta, ilta-auringon punaisiksi värjäämiä luotoja ja joutsenia. Koska semmoiseen ihmeelliseen elämään minä olen syntynyt.

Sunnuntai-iltana luulimme menevämme elokuviin, mutta valuimmekin läpi auringonpaahtaman valkokankaan Turkin maaseudulle, elämään, joka ei ole maantieteellisesti niin kovin kaukana meistä, mutta kuin muinaisesta ajasta ja ymmärryksen ulkopuolelta. Kuinka vähän sitä muita maailmoja käsittääkään, kuinka hirveän vähän tietää. Välittääkään, kun ei tule ajatelleeksi siinä oman lietensä kajossa.

Ranskalais-turkkilainen yhteisproduktio, Deniz Gamze Ergüvenin ohjaama elokuva Mustang on tärkeä, ja kamalan kaunis. Suosittelen.

(Ja ajattelen, että mitään ratkaisuja ei oikeastaan ole. On vain ihmisiä ja se hetki, kun pitää päättää miten kaiken kohtaa.)

Luitko Hesarin jutun Lesboksen auttajista? Jos et, tee se nyt. Mustangin traileriin pääset tästä.

4 Comments

  1. Minä NIIIIIIN haluan nähdä tämän. Elokuvalippukin olisi, mutta eivät ymmärrä näyttää tätä Kotkan elokuvateattereissa.

    • Ajattelin sua! Ja muista kysyä Kotkan elokuvateatterista jos vaikka ottaisivat ohjelmistoon, Hangossakin saa toivoa!

  2. Mä menen katsomaan heti kun näyttävät seniorinäyöksissä joiksi päivänäytöksiä nimitetään. Käyn vain niissä, lippukin puolet halvempi eikä kukaan syö popkornia (hyi en voi sietää sitä hajua ja ropinaa).

    • Liivia, uskon että pitäisit, siinä on (kaiken muun lisäksi) niin vahvaa visuaalista vetoa. Minä kyllä pidän popcornin tuoksusta, mutta harvoin ostan leffassa sillä Herra Kamera AINA uhkaa tukehtua maissinjyvään! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.