comments 19

Moody blues

Kuva: Vanha.

Olen ajatellut (vatvonut) taas (ja taas ja taas) tätä kuva-asiaa blogissamme.

Haluaisin nyt esimerkiksi kirjoittaa teille siitä, kuinka Hankoon viime viikolla satoi muutama lusikallinen ensilunta ja kuinka poika nousi sen ensilumen aamuna sängystä ja juoksi ikkunaan, seisoi tuijottamassa ulos, vahva hylkeenvärinen tukka pystyssä, pienet kädet viileällä, kivisellä ikkunalaudalla, jo vähän lyhyeksi jääneen sinisen pyjaman polvet pussittaen. Hän kääntyi minuun päin ja kuiskasi leipovansa koulun jälkeen piparkakkuja.

Mutta minulla ei ole kuvaa sinisestä pyjamasta, ei ikkunasta, jonka takana oli lumen peittämiä kattoja, ei kylpypyyhkeistä, jotka kinostuvat tuoleille. Eikä oman pihan laventelikimpusta, joka tuoksuu kuivuttuaankin maljakossa aamuisin kun heräämme. Minulla ei ole kuvia piparkakuista, repuista, jotka heitetään kaaressa eteisen lattialle, kaakaomukeista, eikä siitä, miltä keittiössä näytti kun piparkakkuja oli leivottu.

Minä olisin halunnut myös kirjoittaa viikonlopun ruusukaaleista, salottisipuleista, jotka pulpahtivat kuoristaan ihan vaaleanpunaisina ja päätyivät sakeaan burgundinpataan, sekä eräästä naapurikaupungin rouvasta, joka valmistaa pieniin purkkeihin auringonkeltaista salvaa kehäkukan terälehdistä ja vartalonkuorinnan vadelmista. Kirjoista, jotka luin, ja kirjoista, jotka jätin kesken. Lehtikasoista sohvan vieressä ja puutarhassa. Ystävistä meillä, meistä ystävillä.

Mutta minulla ei ole kuvia.

Silloin harvoin kun Herra Kamera osuu kiertoradallaan kotiin, hän seikkailee. Seikkailee tuulisilla rannoilla koko komeus meren pieksemänä ja me saamme ihailla illalla aaltojen kuvia. Sillä aallot, aallot… ne ovat sentään jotain ihmeellistä!


Lavandula Villiyrttipuodin uskomattoman ihania tuotteita myy Hangossa Terveysagentti torin laidalla.

19 Comments

  1. Anonyymi says

    Juur ajattelin, että ala vain ihmeessä kuvaamaan! Olemme armollisia, uskon että osaat sommitella kuvankin!

    Nikadora

  2. Ala kuvaamaan vaan, ei ne tarvitse niin ammattimaisia olla, idea on tärkein!!! Ja saat ne juuri silloin kun niitä tarvitset…:)

  3. Harmi kun meillä on tätä välimatkaa pikkuisen… kuvaisin sulle mielellään 🙂

  4. Anonyymi says

    Onneksi osaat kirjoittaa niin sulavasti, että pystyn kuvittelemaan tämän kaiken kuvina. Löysin blogisi kuukausi sitten ja sen jälkeen se on toiminut päiväni piristyksenä. Kaikki vanhat kirjoitukset luettu viikon aikana. Kiitos ihanasta blogista.
    Suvi

    • Suvi, olen tosi kiitollinen tästä viestistä, tuli hyvään saumaan <3 Kiva kun luet!

    • Vaan kun se visuaalisuus puhuttelee mua niin paljon! Mutta siis KIITOS kun sanoit noin nätisti <3

  5. Minä rupesin kuvaamaan ihan samasta syystä. Mies kaipasi aina jonkun suuremman syyn kuvata ja minä nimenomaan halusin kuviin sen arjen. Aina pitää tehä ite…

    • Haha, toi on MUN suusta myös, toi "aina pitää tehdä ite". Tai mä taidan sanoa että "kaikkiko mun täytyy tehdä ite!"

  6. Anonyymi says

    Minä mieluummin luen noista hetkistäsi kuin näen kaikesta kuvan. Onhan minulla mielikuvitus ja sinulla kirjoittamisen taito. Ihmiset kuvaavat nykyään liikaa – ja tämä ei nyt liity mitenkään herra Kameran upeisiin otoksiin, joita mielelläni katselen täällä jatkossakin. Kiva lukea blogia, jossa on usein enemmän tekstiä kuin kuvia. Silloin ei tule fotoähkyä. Lisäksi paheksun hiljaisesti muiden kuin varsinaisten valokuvaajien kohdalla sellaista, että kaikki somessakin julkaistavat kuvat käsitellään jotenkin, kamerat linsseineen on vimpan päälle ja kuvat on enemmän tai vähemmän aseteltuja. En erityisesti arvosta virheettömyyttä enkä tiptopia. Spontaanit räpsyt ja näpsyt kunniaan!

  7. Anonyymi says

    Pistä kuvaten vaan. Laita aina sun kuvilla kuvitetun postauksen alkuun varoitus "kuvat saattavat vaurioittaa esteettistä silmääsi", niin me tiedetään kattoa vaan aluks varovasti siristellen. Siten kuin kauhuelokuvissa. Valmiina puristamaan silmät tiukasti kiinni HETI kun menee liian kauheaks.
    Belgian Lempi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.