comments 17

Mies matkustaa

Onko kellään

hän huutelee aamuisin

naamarasvaa / kynsisaksia / sukkia / parranajogeeliä?

Hän on unohtanut myös kaikki alusvaatteensa kotiin.

Kerään rantakiviltä seteleitä, joita hän viljelee kirjan välistä, takataskusta. Hän haluaa yllättää minut ja pakkaa märän uimapukuni muovipussissa repun sivutaskuun. Sieltä se löytyy parin päivän päästä levänhajuisena, aikani etsittyäni. Aurinkorasvan suihkun hän onnistuu tukkimaan ensimmäisellä levityskerralla, ja ratkaisee ongelman iskemällä puukolla pullon kylkeen reiän. Kaikki on tahmeaa.

Kun lähdemme retkelle, hän jättää kartan ja lompakon keittiön pöydälle. Vaiettuaan Ranskassa vuosikausia hän yhtäkkiä puhuu täällä sujuvaa ranskaa, kreikkalaisille.

Hän sekoittaa kotiavaimen ja pyykkihuoneen avaimen, lukitsee meidät ulos ja saa pyykinpesukoneen tilttiin. Autonavaimet ovat ikuisesti hukassa, istumme kuumassa autossa ja katsomme kuinka hän sinkoilee etupihalla.

Mutta mitä tulee kapeilla vuoristoteillä ajamiseen, hämähäkkien eliminoimiseen, ravintolalaskujen kuittaamiseen sekä hilpeään kortinpelaamiseen ja vesileikkeihin, me emme voisi olla paremmissa käsissä!

Tästä tulee ihan hyvä loma, rakas <3

 

17 Comments

  1. Belgian Lempi says

    Meillä kysellään viattomasti: “otettiinkos ME aurinkorasvaa/taskulamppua/laastareita/allergialääkkeitä/hyttysmyrkkyä/kenkälankkia/vöitä jne. jne. mukaan”. Toinen suosikkikysymys: “mitäs meillä onkaan tänään ohjelmassa ja minne mennään syömään”.

    Olen yrittänyt tuota matkanjohtajuutta tyrkkiä muillekin ja osaahan ne itsekseenkin (kavereiden kanssa) itseään johtaakin. Kai se sitten on hyväksyttävä tosiasiaksi, että mä itse olen vaativa nipo, jota rupeaa ekana ottaan päähän, kun on myöhästytty kaikista paikoista, joita haluttu nähdä (tullaan paikalle ainoana viikonpäivänä kun paikka kiinni, tai 15 min ennen kun se menee lounastauoksi kiinni tai ennen illan sulkemisaikaa) ja harhaillaan nälkäisinä katuja, joilla ei yhtäkään supermarkettia käypäisestä ravintolasta nyt puhumattakaan…

    Ja toi aurinkorasvahomma – don’t get me started…

    • Anna says

      Joo, tuttua toi me-muotoilu!!!
      Ja myönnän saman kuin sinä, olen vaativa nipo ja haluan että on kivaa ja ollaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jostain syystä se nipotus on kyllä tuottanut aika mahtavia lomia ja muistoja vuosien mittaan, verrattuna siihen toiseen tapaan toimia 😉
      Mutta niin tai näin, aina asiat jotenkin lutviutuvat. Tai melkein aina.

  2. Belgian Lempi says

    Mutta ihania lomia ne silti on! Tietty!

  3. Nikadora says

    Miten hupsua ja romanttista!
    Missä olisimme ilman miehiä- yhtäaikaa pystyviä ja hapuilevia♡

    • Anna says

      Se on just näin. Kyllä mä pärjäisin itseksenikin, mutta olisiko se sitten kivaa? Ei tietenkään ♡

  4. Leenamari says

    Kun se jäisikin VAIN lomahuuteluksi. Meillä on sama meno ympäri vuoden, paikasta riippumatta 😀

    • Anna says

      Haha, no totta kyllä tuokin, täälläkin 🙂

  5. Liivia says

    Mä huomaan, että mulla on mies joka toimii täysin päinvastoin kuin Parkkonen. Tarkka pakkaus, tarkka kaikessa. Minä olen se, joka kyselen tulikos mukaan laastaria tai allergiapilleriä tai korkkiruuvia. Ilman miestä olisi myös lavuaarit ja viemärit tukossa, tiskit tiskaamatta, lukot vaikeita jne. Oma teknikko siis mukana. Hän myös jynssää perinpohjin aina käyttämämme kämpän ennen lähtöä.

    Mutta mitä matkanjohtajuuteen muuten tulee, niin se olen minä ja VAIN minä. Yleensä se sopii, sillä olen huono taipumaan kompromisseihin reissussa mutta joskus olisi kiva jos jollakulla muullakin olisi ideoita.

    • Anna says

      JYNSSÄÄ KÄMPÄN!?! I love him already.

      Mutta siis joo, kyllä ILMAN MUUTA en pärjäisi ilman Parkkosta, on niin monta asiaa, joissa hän on hyvä ja minä surkea. Tää nyt oli vain tämmöinen humoristinen lähestymistapa 🙂

      • Liivia says

        Pariisin emäntäkin rakasti häntä:)

        Mutta kun hän jynssää sitä kämppää, se ei tapahdu aina kovin leppoisasti:D Siinä kohtaa katoan yleensä kahvilaan pois tieltä.
        Meidän jälkeen kämpät ovat poikkeuksetta hohtavammassa kunnossa kuin sinne mennessä. Mutta huom, tämä jynssäämisilmiö ei niinkään näy täällä kotona kuin muutaman kerran vuodessa.

        Huumoria ymmärretään kyllä! Parkkonen osaa varmasti yhtä sun toista, en epäile.

  6. Anna says

    Ai vitsi, ette te meidän rotiskoa haluaisi joskus vuokrata? 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.