comments 4

Mattokuume

Kun etsii mattoa, jonka päällä pitää saada kävellä kengät jalassa ja kokata lavein ottein, niin saa etsiä aika kauan. Varsinkin, kun matolla pitäisi myös olla reilusti kokoa, mutta vain kohtuullisesti hintaa… Pari (jo tosin valmiiksi kulunutta) itämaista mattoa olemme onnistuneet hinkkaamaan ruokapöydän tuoleilla riekaleiksi.

Herra Kamera kävi kurkkaamassa Helsingissä Helman vaihtoehtoja. Vaikka tyylillisesti ei ihan meille sovikaan, niin saihan sitä innostua purjekankaisista, käsinmaalatuista matoista, ja vanhoista matoista kootuista Union Jack-tyynyistä. Kotiin asti kantautui kuitenkin vain 4 pientä, eriväristä, hyvin kulutusta kestävää sisal-koepalaa, jotka nyt tuijottavat takaisin keittiön lattialta.

Toisaalta, mitä jos toteuttaisi alkuperäisen unelmansa ja heivaisi matot hemmettiin, kivilattiahan se pajassa olla pitää?

Kuva keittiöstämme on vanhasta postauksesta, täältä.

4 Comments

  1. Suuri syy miksi jäin blogisi faniksi on se, että olen vakuuttunut, että kotinne oli jossain ihanassa sisustuskirjassa. Ja rakastuin tunnelmaan ja kaari-ikkunaan juuri tuossa huoneessanne niin, että se on melkein unelmakämppäni. Ja kerran, vilkaistuani blogiasi ohimennen, näin tuon huoneen ja ikkunan, jotka verkkokalvolleni olivat syöpyneet. Eikä paluuta ollut! Kiitos siis, että vilautat tuota yber-ihanaa tilaanne :)! Paluu maanpinnalle – meillä on myös harkittu vaivalla hankkimieni räsymattojen heivaamista, ukko kun väittää, että lattialämmityksen pitäisi antaa lämmittää uuden lautalattian alta eikä peittää sitä matoilla. Hmph, kyllä ne matot jotenkin kuitenkin sitä lämpöä näillä leveysasteilla tuo, osin sillä tekstiilin tunnullaan jollei muka oikein lämmittämällä…Hyvää pääsiäistä sinne!

    • Meidän kotimme on kyllä ollut esillä yhdessä kirjassa ja muutamassa lehtijutussa. Ja nyt sitten vilahtelee täällä blogissa silloin tällöin. Liian harvoinko? Katsos se kaaos, sitä ei tee mieli kuvata, heh! Meillä matoilla on myös lämmittävä funktio, tämä tiilikasammehan vuotaa kuin seula, voih! Tosi kiva kun olet jäänyt lukijaksi, kiitos siitä!

    • No nyt kun luin tuon ed. viestini, saatoin antaa vaikutelman, että käyn kurkkimassa täällä vain nähdäkseni vilauksen kodistanne – se sai tietysti muistijäljen siitä kirjasta aktivoitumaan mielessäni ja niinpä aloin lueskella enemmän. Ja totta kai totesin juttusi mainioiksi! Blogisi on juuri sopiva yhdistelmä asiaa ja triviaa, kotia ja kulttuuria, yksityistä ja yleistä. Niinpä kaikkia postauksiasi ja ironisia näkemyksiäsi ja paljastuksiasi timanttikynäostoksista on yhtä hauska lukea kuin kuolata kuvaa tuosta ihanasta yleishuoneestanne! p.s liikkeellä on erittäin terveellinen haaste bloggareille, kuvata kotiaan kaaoksessaan, eli anna mennä vaan! (voit lukea lisää siitä esim. Suklaamarenki-blogista)

    • Loistavaa, siis tuo "koti kaaoksessa"-haaste, olen itse ajatellut vastaavaa usein. Huomaan, että sisustuslehdissäkin alkaa näkyä enemmän ja enemmän juttuja kodeista (melkein, tai no ainakin teeskennellysti) luonnontilassa, piinkova stailaus on väistymässä. Ihan mahtavaa. Minun täytyy kuitenkin odottaa marraskuuta tai jotain sen tapaista, sillä tämä kevätvalo, yhdistettynä kasoihin, se saa boheemimmankin sisustajan repimään hiuksia päästään! Mutta hei, minullahan on yksi hauska otos keittiöstä, kesken kokkailujeni, sen voisin kanssanne jakaa… 🙂
      P.S. On tosi kivaa, ja harvinaista herkkua, kuulla miten te lukijat blogin koette, kiitos kun kommentoit!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.