comments 6

Love me do

Karisma on ihmeellinen juttu. Että joku voi vain kävellä lavalle, pienen pienessä kaupungissa, kaupungintalon pölyistä charmia uhkuvaan juhlasaliin, ihan tavallisena iltapäivänä, kun yleisön ajatukset ovat vielä vasta sataneen lumen peittämillä rannoilla, eikä missään ole tarjottu sherryn sherryä ja sitten raapaista kitarastaan ensimmäiset soinnut ja räjäyttää koko potin.

Jiri Nikkinen teki sen Beatles-tribuutillaan lauantaina Hangossa, Vesa Aaltonen Band vahvasti tukenaan. Ihan sairaan hyvä ääni! Ja ne koivet… ja silmät… ja moppitukka…

Kiitos sulosävelistä myös Seaside Stompers & Riikka Sundberg.

6 Comments

  1. Kiitih,mut mä en tokene Jiristä ikinäh…Onneks sain varastettua halauksen,sillä jaksaa tovin

  2. Juhlin tänä vuonna sitä, että kuulin 50 vuotta sitten (ei, en ole vanha mutta …) Beatleseja ensimmäisen kerran Saksassa. Se oli tajunnan räjäyttävä kokemus! Samoin lauantain konsertti. Oli pakko laulaa mukana.

    • Wau Terhi, huikeaa!!
      Minäkin lauloin mukana lauantaina, harmi ettei törmätty!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.