comments 10

Leivällä yöhön

Kuten Instagramissa seuraavat ovat huomanneet, olemme rohkeasti astuneet 2000-luvulle ja saaneet aikaiseksi pari klipillistä liikkuvaa kuvaa niinkin haastavista ruokahommeleista kuin voileivistä… Muistan hämärästi luvanneeni joskus videoida simpukoiden käsittelyn yhtä lempi-lempiruokaani Moules Marinièrea varten. Ei aikaakaan kun sekin saadaan eetteriin, ties jos vaikka jo ensi vuonna.

Joulukuu on kaikin puolin menoisa. Kun kaikki ovat koko ajan ties missä ja ties milloin, ja vieraita lappaa ovista ja ikkunoista, niin saaristolaislimppu pelastaa. Se pysyy hyvänä pitkään ja sen päälle sopii melkein mikä vain, suolaisesta makeaan.

Tässä kolme kovaa arjen ja juhlan pelastajaa!

Lohileipä piparjuurella (Videoklippi)

Viipale paahdettua saaristolaisleipää
Voita
Majoneesia
Piparjuuritahnaa tuubista tai raastettua, tuoretta piparjuurta
Graavia lohta
Paahdettua sipulirouhetta
Tilliä

Lihapullaleipä 


Viipale paahdettua saaristolaisleipää
Voita tai valkosipulituorejuustoa
Tomaattihilloketta tai sipulichutneytä
Lämmitettyjä lihapullia (myös vorschmackin jämät käyvät!)
Reilusti persiljaa

Juusto-hillovoileipä (Videoklippi)

Viipale paahdettua saaristolaisleipää
Voita
Iäkästä Goudaa paksulti
Kirsikkahilloa

Päärynä-homejuustoherkku

Viipale paahdettua saaristolaisleipää
Voissa paistettuja karamellisoituneita päärynänlohkoja
Murusteltua homejuustoa (Roquefort)
Pähkinöitä

* * *

Olen varustanut konttuurini (toisilla on walk-in-vaatehuone, mulla walk-in ruokakomero!) saaristolaisleipien, kauniiden lasipurkkien ja värikkäiden säilyketölkkien lisäksi nopeilla herkuilla kuten erilaisilla pähkinöillä, ruisnapeilla, perunalastuilla, suklaakuorrutetuilla hedelmillä, marmelaadilla ja jaloilla juomilla.

Vaikka itse valitsen mielummin juomaksi kylmän ja kuohuvan kuin kuuman ja punaisen, niin glögivinkkikin löytyy koska olen täyden palvelun talo: Wintertal Organic Glühwein on vähemmän makea kuin moni lajitoverinsa ja aavistuksen appelsiininen. Sitäpaitsi viinikaupan neiti neuvoi, että sitä voi juoda huoneenlämpöisenäkin. Kuinka mullistava ajatus!

Vieraita huvittaa joulutalomme; näyttää kuin joku hullu sirkustonttu olisi räjähtänyt ja pirskonut ympäriinsä eriparisia ja kaikissa sateenkaaren väreissä leiskuvia joulukoristeita. Katselen hentoa rautalangasta väännettyä, ikkunaan ripustettavaa kynttilänpidikettä, jossa on yksi valkoinen kynttilä ja koristeena kuivattuja, herkkiä eukalyptuksenlehtiä. Siltä haluaisin, että jouluni näyttäisi. Harmoniselta, tyylikkäältä, yksinkertaiselta. Siirrän katseeni kaari-ikkunaan, jossa vanha kunnon joulupukki ratsastaa kala-kuumailmapallolla sekalaisen seurakunnan kanssa, seepralla on punainen glitteriköynnös ja pienet silinterihattuiset nassikat puhaltavat paljettitakeissaan erilaisiin torviin. Huokaisen syvään. No, sentään veljeni ei tänä vuonna nostata joulutunnelmaa pilailupuodin aarteilla

Voileivät sikseen. Todellisen ruokahaasteen edessä olen ensi viikolla, kun italialainen koulutyttö liittyy viikoksi hullunkuriseen perheeseemme. Mitä herrantähden hänelle kokkaan? Esitelläkö suomalaista ruokakulttuuria ja jos niin mitä? Ruoan olisi joka tapauksessa maistuttava, olisihan kamalaa jos hän nääntyisi meillä nälkään, ruokakomeron kynnykselle, koskematon maksalaatikko kainalossaan? Teenkö ruotsalaisia lihapullia? Norjalaista lohta? Olen yhtäkkiä aivan tyhjä, muistan hädintuskin kuinka kananmuna keitetään. Punajuuria..???

Saako olla lisää leipää? Täältä löytyy vielä lämpimien kinkku-juustoleipien ohje ranskalaisittain.

10 Comments

    • No voi ei! Pakkohan sun on saada piparjuuritahnaa! Meidän kaupoissa se on yleensä Felixin semmoinen pieni vihreä tuubi, sijoittuneena useimmiten majoneesien kylkeen. Onnea etsintöihin!

  1. Anonyymi says

    Näitä herkkupaloja voikin nauttia kera hyvän kirjan.
    Kirsikkahillo! En edes ole tiedostanut sitä olevankaan…kuinka suppeaa voi ruokakulttuurini olla.
    Niin, tämä yhdistelmä voisi toimia kuin piparkakku ja homejuusto.

    Kiinnostavan kirjaehdotuksen heitän samantien.
    Linn Ullmann: Rauhattomat.

    Olen aiemmin seurannut hänen ja äitinsä Liv Ullmannin tuotantoa.
    Kirjan kiinnostavuus tähdentyy Ingmar Bergmanin (Ullmannin isän) ja tyttären episodein kulkevaan muisteluun.
    Odotan salaa saavani tämän teoksen tupsahtaen eteeni…tontut tervetuloa!

    Nikadora

  2. Meillä on ollut ranskalaisia koulutyttöjä viikon visiiteillä useamman kerran, ja mietin silloin pääni puhki tarjoiluista. Yhtenä iltana lohikeittoa ja saaristolaisleipää, poroa fileenä ja käristyksenä, lohta paistettuna/uunissa, suomalainen kalapöytä ( sillit, savukalaa, mätiä jne), yhtenä iltana toivoivat kanaa ja minähän tein, yhtenä tekivät porukalla pizzaa. Aamiaiset olikin se haastavampi, kun joivat vain lasin tuoremehua ja söivät jogurtin, kun me muut söimme puuroa, leipää ja mitä nyt suomalainen syö aamulla ja aika runsaasti. Tytöt eivät kuolleet nälkään ja olivat onneksemme kiinnostuneita ruoasta ja maistoivat kaikkea rohkeasti ja kyselivät myös paljon ruoasta. Ihania hetkiä vieraiden kanssa, olisi kiva kuulla mitä tarjositte ja mitä pitivät.

    • Kirjoitin heti listasi ylös, kaikki kuulostaa herkulliselta. Kiitos kannustuksesta!

  3. Walk-in ruokakomero!!?? En voi kertoa tästä miehelleni kuin juuri tästä hän on haaveillut koko aikuisen elämänsä. Muuten saattaa olla että hän livistää Turusta ja löytyy sitten sieltä sun walk-in komerosta… 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.