comments 4

Kuuleeko Migri

Vähän erilaisia viikonloppukuulumisia. Olen ollut nyt neljänä päivänä umpijäässä seisomassa solidaarisuuttani Hangon turvapaikanhakijoiden mielenosoituksessa Esplanadin varrella. Minä olen kestänyt kerrallaan tunnin, puolitoista, jos sitäkään, ja livahtanut sitten lämmittelemään varpaitani, mutta irakilaiset ja afganistanilaiset päivystävät banderolleineen yhteensä kymmenen päivää (ei tosin öitä). Tavoite on sama kuin Helsingissäkin, pysäyttää palautukset turvattomiin maihin, joista he ovat juuri paenneet.

En tiedä mitä se auttaa, seistä nyt märällä ruohomatolla räntäsateessa, tai kipakassa pakkasessa kuten nyt, teltan pressujen kolkossa lepatuksessa. Mutta ymmärrän oikein hyvin miksi he niin tekevät. Heillä on hätä ja huoli eikä oikein keinoja saada ääntään kuuluviin.

Myös Hangon vastaanottokeskusta ollaan lakkauttamassa kun toimintoja yhdistetään, yhteenhitsautunut porukka hajoaa, ja siihen päättyy minunkin suomenopetukseni. Tämä vapaaehtoistyö on antanut enemmän kuin ottanut, suosittelen lämpimästi, jos olet joskus harkinnut. Ottamalla yhteyttä esimerkiksi paikalliseen Punaiseen Ristiin pääset alkuun.

Ja kanssahankolainen, käy teellä teltalla Hangon asema-aukiolla, olit sitten mitä mieltä tahansa. Se nyt on vähintä mitä voimme tehdä ihmisen edessä. Kuunnella.

Kuva: Tomi Parkkonen

4 Comments

  1. Hienoa Anna! Auttaa voi niin monella tavalla ja solidaarisuutta voidaan näyttää yhtä monella. Ja vaikka se tavallaan ei veisi mihinkään niin ei kannata olla tekemättä juuri sitä mihin itse pystyy.

  2. Belgian Lempi says

    Hyvin sanottu Carina ja Anna! Ja mikä tärkeintä – toimittu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.